Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

perjantai 16. maaliskuuta 2018

42. raskausviikko

Edelleen täällä ollaan ehjin nahoin. Vauveli ilmeisen hyvin viihtyy vielä massussa ja eipä kait sitä kiire vielä pois olekaan, vaikka kaikki ihmiset ympärillä jo ihmettelee, että eikö vieläkään ja puoliso jopa epäili, että onko koko LA laskettu väärin. :I Minähän kyllä oon sanonut, että vauva syntyy keväällä ja ilmeisesti vauveli sitä kevättä nyt odottaa, ei ainakaan näiden lähes -20 asteen yöpakkasten puolesta kevät vielä ole!

Rv 41+0

Sentään jotain merkkejä on ilmassa, että kyllä mielessä on, että kyllä sitä kohta synnytetään, tavalla tai toisella. Muutamana viime päivänä on ollut vähän kivualiaampi supistus silloin tällöin, mutta ei vielä mitään hälyttävää. Yöt käy tukalaksi, kun on niin kuin iso kivi olisi vatsassa, ja välillä on joku peppu tai raaja koholla niin, että ihan kipeää tekee jo pelkästään se vauvelin ojentelu. Liitoskipuja on äkkinäisissä liikkeissä ja kävely alkaa olla jo melkoista lyllertämistä...


Yritän nyt kuitenkin ottaa "ilon" irti näistä viimeisistä päivistä. Lasten kanssa on käyty pitkästä aikaa perhekahvilassa ja muina päivinä oon vielä päässyt kouluunkin. Tänään olisi taas joksikin aikaa viimeinen koulupäivä eli jos nyt ei yhtäkkiä jotain tapahdu, niin pysyn ihan hyvin mukana omassa opintosuunnitelmassani. Huomenna olisi vielä kummipojan synttäreille meno, mutta sen jälkeen pitää koittaa ottaa kaikki keinot käyttöön. OYSista soitettiin aikaa jo synnytyspolille, ja tiistaina olisi sitten arviokäynti käynnistykseen liittyen. Toivossa elän, että saisi jäädä jo sille tielle, mutta eipä tuosta voi etukäteen tietää. Pitää nyt vielä aamupäivällä koittaa soitella, että tarviikohan maanantaina vielä yhden neuvolakäynnin. Vointi on kyllä muuten hyvä ja vauveli liikkuu hyvin, että ei sen puoleen ole kiire.

Viime hetken hankintoja ehti vielä kans ostella. Mulla ois jossakin pussillinen tuttipulloja, mutta kesän muuton jälkeen en kyllä muista yhtään, mihin ne olen tunkenut eikä niitä etsiessä vielä ole tullut vastaan. Jonkin verran ois hyvä saada omaa maitoa pakastettua (sillä oletuksella, että imetys lähtee hyvin käyntiin) niin pääsee muukin perhe vauvaa tarvittaessa syöttämään. Rintapumppu onneksi sentään löytyi. Ainakin pikkuveli on aikonut antaa vauvalle tuttipullosta maitoa ja veikkaanpa myös, että isosisko olisi hommasta ihan yhtä innoissaan. Isukista nyt puhumattakaan. :)

Mutta viimeistään viikon päästä pitäisi kaiken toivon mukaan olla jo pikku nyytti kainalossa, eiköhän uuden perheenjäsenen alkutaivalta pääse myös täältä blogistakin sitten lukemaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!