Instagram @sarkkuk

torstai 20. lokakuuta 2016

Imetysviikko (Osa kestävää kehitystä)

Kansainvälistä imetysviikkoa vietetään elokuussa, mutta Pohjoismaissa on oma imetysviikkonsa 17.-23.10. (viikko 42) - toisin sanoen, Suomessa on kaksi imetysviikkoa. Tänä vuonna imetysviikon teemana on kestävä kehitys.

Sen lisäksi, että äidinmaito on parasta ravintoa lapselle, kehittäen mm. vauvan luonnollista puolustuskykyä (=vastustuskykyä) ja sisältäen kaikki hänen tarvitsemansa ravintoaineet kasvuun, se myös säästää perheeltä pitkän pennin (vrt. korvikkeet), eikä kuormita ympäristöä (vrt. muu ravinto). Suomessa suositus on imettää 4-6 kuukautta - toisin sanoen terveille vauvoille suositellaan kuuden kuukauden täysimetystä ja lisäruokien aloittamista noin puolen vuoden iässä pieninä makuannoksina. Osittaisimetystä suositellaan muiden ruokien ohella 12 kk ikään saakka ja mielellään pitempäänkin.



Oma imetyshistoriani pähkinänkuoressa: En tiennyt imetyksestä juuri mitään ennen ensimmäistä omaa lastani. Monessa suhteessa olen oppinut kantapään kautta ja vielä toisenkin lapsen kohdalla oli osa imetysasioista vielä täysin luulon varassa. Oma kokemus + muiden kokemukset ja vinkit ovat omaa imetyshaluani lisänneet ja olen nykyään vahvasti imetysmyönteinen - en kuitenkaan imetysfanaatikko. Ensimmäistä lasta täysimetin 5,5 kuukautta (tämä oli katketa silkkaan tietämättömyyteen, mutta lapsi tiesi paremmin sen, että ei halunnut syödä vielä soseita 4 kk iässä), yöimetys lopetettiin 1v 4 kk (= tulin raskaaksi), imetys loppui lapsentahtisesti 1 v 9 kk. Toista täysimetin 5kk 30 pv ja edelleen osittaisimetän, myös öisin, nyt 1 v 3 kk ikäistä lasta. Itselleni imetyksestä on tullut niin sydämen asia, että jo se saa kirjoittamaan näin tärkeästä aiheesta.



Kun nyt tässä kerran kirjoitan, niin otollinen tilaisuus oikaista samalla muutama yleisempi myytti imetyksestä  ja vähän imetysfaktaa:

Imetyksestä hyötyy sekä äiti, että lapsi. Sen lisäksi, että rintamaito on biologisesti kehittynyt vastaamaan vastasyntyneen vauvan ravitsemuksellisia tarpeita, ihan tutkitusti siitä on hyötyä myös äidille mm. vähentäen riskiä sairastua rintasyöpään. Puhumattakaan niistä hormoneista - mm. endorfiineista ja muista mielihyvää tuottavista hormoneista, joita äiti saa vuorovaikutuksessa vauvan kanssa. Osalla hormoneista voi toki olla ikävätkin vaikutuksensa, esim. D-MER, joka saattaa aiheuttaa negatiivisia ja ahdistuneita tuntemuksia imetystä ennen ja sen aikana.

Maito ei lopu yhtäkkiä. Ei, jos olet perusterve äiti, eikä sinulla siis ole todettu harvinaista sairautta, joka jollain tapaa estäisi maidontuotannon rintarauhasissa. Vauvan itku tai hulinointi ei merkkaa sitä, että maitoa ei tulisi ollenkaan, vaan yleensä kyse on maidon "lisätilauksesta", joka ajoittuu vauvan tiettyihin kasvukausiin. Yksinkertaistaen, vauvan tiheä rinnan imeminen antaa niille signaalin tuottaa lisää maitoa ja tämä tapahtuu muutaman päivän viiveellä. Yksi "hulinakausi" ajoittuu neljän kuukauden ikään, jolloin virheellisesti saatetaan ajatella vauvan tarvitsevan lisämaitoa, vellejä tai ruokia. Vauva ei myöskään tarvitse vettä, vaan maidon neste riittää kyllä - vesi vain vie tilaa ravinteikkaammalta aineelta. Pahimmassa tapauksessa lapsen suolisto menee pilalle liian aikaisin aloitetun ruuan vuoksi ja siksi olisi hyvä, jos lisäruokien aloittamisesta voisi keskustella ensin vaikkapa neuvolassa terveydenhoitajan kanssa.

Maito ei koskaan muutu sokerilitkuksi. Ns. vanhan kansan uskomusten mukaan maidosta ei ole enää tietyn ajan jälkeen mitään ravitsemuksellista hyötyä. Tämä uskomus saattaa olla peräisin suoraan lehmien maidontuotannosta. Ihmislapsella maidon kysyntä vastaa sen määrää ja maito täyttää lapsen ravitsemukselliset tarpeet tämän iän mukaisesti. Syystäkin kehitysmaiden imetyssuositus on 2-vuotiaaksi ja sitä kauemminkin on suositeltavaa imettää. Suomessa nuo ravitsemukselliset arvot eivät ole sen vähempiarvoiset, vaikka muutakin ravintoa meillä toki on saatavissa. Itse ajattelen näin, että rintamaito on lapsen superfoodia parhaimmillaan ja varsinkin näin flunssakautena ei lapsi voisi parempaa lääkettä saada, kuin rintamaito.

1v 2kk ikäisen maito

Usein ajatellaan, että lapsen ei tarvitsisi myöskään juoda maitoa öisin. Tässä asiassa jokainen perhe tehkööt omat ratkaisunsa omien kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Omaksi parhaakseni olen nähnyt sen, että vauva / lapsi nukkuu vieressäni joko "sivuvaunussa" (= pinnasänky sijoitettuna toinen laita avoinna omassa sängyssä kiinni), josta vauvan saa puoliunessa kopattua rinnalle ja molempien unet jatkuu. Itse olen kyllä hyvä nukkuja ja lukuunottamatta noin kahta ensimmäistä imetysviikkoa, jollon rintoja särki ja hormonit myllersivät yöt läpi, olen nukkunut kuin tukki vauva tissiä imien. Kuitenkin äidin oksitosiinitasot on öisin äidin rentoutuessa korkeimmillaan, eli maitoa tulee enemmän ja se on ravinteikkaampaa.

Äidinmaito ei myöskään aiheuta hampaiden reikiintymistä. Ei edes yöaikaan. Maidon sisältämä sokeri on maitosokeria eli laktoosia, joka ei yksinomaan aiheuta hampaiden reikiintymistä sillä reikiintymistä aiheuttava bakteeri ei osaa käyttää laktoosia niin hyvin hyödykseen, kuin esim. bakteeria. Päinvastoin äidinmaidossa on antibakteerisia ominaisuuksia (esim. laktoferriini), jotka tappavat bakteereita, myös suussa. Jos kuitenkin esim. lapsen ravinto sisältää paljon muuta sokeria. hampaita ei pestä, ja hampaiden reikiintymiselle on otolliset perintötekijät, niin reikiintymistä voi syntyä - mutta imetyksestä se ei johdu. (Lue lisää imetys.fi -sivuilta!)


Ja myös osittaisimetys ja pullosta annettu äidinmaito on imetystä! Pisarakin äidinmaitoa on lapsen parhaaksi. Eikä loppupeleissä se, saako lapsi ravinnon rinnasta, pullosta vai korvikkeesta, ole hyvän äidin mittari, kunhan lapsi on terve ja voi hyvin!


22.10.2016 Oulun seudulla järjestetään Imetystori-tapahtuma Kempeleessä. 
"Imetystori -tapahtuma kauppakeskus Zeppeliinissä la 22.10 klo 11-13. Tervetuloa mukaan keskustelemaan imetyksestä! Imetystori järjestetään yhteistyössä PPSHP:n, Oulun läänin kätilöyhdistyksen sekä Imetyksen tuki ry:n kanssa." Imetys.fi



Lisää luettavaa ja linkkivinkkejä: 

Imetyksen tuki ry -nettisivusto
PPSHP - Tietoa imetyksestä
THL - Imetyssuositukset

Facebookissa (Huom! Osa ryhmistä suljettuja):

Imetyksen tuki ry Facebookissa
Oulun Imetystukiryhmä Facebookissa
Pohjois-Suomen imetystuki Facebookissa
Taaperoimettäjät Facebookissa


Ajatuksia ja kommentteja saa jättää kommenttiboksiin. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!