Tähän liittyy yksi viime päivien katastrofeja. Esipesin kankaan normaaliin tapaan muiden kankaiden kanssa, ja näitä ripustaessani narulle kuivumaan huomasin, että juuri tähän kankaaseen oli jostakin levinnyt keltaisia väriläiskiä! Olipa se sitten pääskysistä tai muusta kankaasta, niin onneksi mieleen tuli jostakin lukemani pelastusvinkit ja vein kankaan heti likoamaan Vanishiin. Mustaa väriä veteen liukeni saman tien ja jonkun aikaa liottuaan pesin kankaan käsin uudelleen ja keltaiset läiskät oli onneksi kadonneet. Onni onnettomuudessa siis (tämän kerran). Pahaksi onneksi ei kangas kuitenkaan ehtinyt kuivumaan ja jätin sen yöksi narulle, aamulla herätessä satoikin kaatamalla vettä. Toisin sanoen, aikataulusuunnitelma petti nyt sitten pahasti, koska suunniteltuna ompelupäivänä, jolloin lapset olisi olleet hoidossa, oli kangas vielä kostea.
Minulla oli selkeä visio, mitä tekisin kankaasta. Piirsin juuri vast'ikään OB:sta kesäisen topin kaavan, jonka jo ehdin ajatella säästäväni ensi kesäksi. Tähän tehtävänantoon se kuitenkin sopi todella hyvin. Ehdin kyllä jo piirtää toisenkin kaavan, mutta sitä kankaalle mallaillessa totesin, että en saisi sitä kaavaa käyttäen kankaasta kahta vaatetta tehtyä, siispä palasin alkuperäiseen suunnitelmaan. Aikataulu meinasi pettää, mutta sain kuin sainkin maanantai-iltana tämän kursittua kokoon.
Kaavana siis Grey Stripes Helletoppi (OB 03/2014) koossa 158. Kiireen vuoksi en lähtenyt suuria muokkauksia tekemään, mutta pituutta olisi saanut olla pari senttiä lisää, jotta olisin saanut tästä ihan tunikamallisen, lisäksi olisi tuo kaula-aukko voinut olla avarampi eli kaavaan olisi pitänyt pieniä muutoksia tehdä. Näin syksyä kohden ei haittaa. Solmimisnauhat olisi saaneet olla tuplasti pidemmät, arvoin omien merkintöjeni kanssa kuinka pitkät nauhat ompelisin ja vähän liian lyhyethän niistä tuli. Hihat syntyi tehdessä, alkuperäisessä mallissa hihat lerputtaisivat auki, mutta jotenkin ne ei asettuneet oikein ja halusin tästä kuitenkin myös nyt syksyllä päällä pidettävän, niinpä lisäsin hihoihin resorit jolloin sain hihat ommeltua päästään kiinni, jättäen kuitenkin olkapäihin aukon. Pääntiessä mustaa trikoota, kädensuut ja helma resoria (Nosh).
Muiden Ompelukerhoon osallistuneiden tuotoksia pääsee ihailemaan Verson Puodin Facebook-sivulta olevasta albumista tai Instragramista #versonpuotiompelukerho. Hauska oli seurata ja huomata, miten samantapaisia ideoita moni oli saanut ja ihania vaatteita ommellut.
Jäljelle jäi siis juuri sen verran kangasta, että tulossa siitä on vielä Slle mekko. Nyt harmittaa vain, että en sillä visiitilläni putiikkiin tajunnut ostaa palalaarista tuota kangasta enemmän! Pienen palan minttua pääskyä sentään ostinkin (siitähän saisi Rllekkin mätsäävän vaatteen?), mutta tätä vaaleanpunaista jos olisi ollut lisää, niin ehdottomasti olisin tehnyt lepakkohihaisen paidan itselleni sekä Slle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!