Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

lauantai 27. elokuuta 2016

Ensimmäinen viikko opiskeluja takana

Jes, viimein ne alkoi, nämä kauan odottamani opiskelut! Oon kyllä ollut koko viikon ihan innoissaan ja motivaatiota pursuaa.


Ensimmäinen päivä alkoikin esittäytymisillä, ihan perusinfolla opiskelusta - infoluentoja onkin ollut lähes joka iltapäivä erilaisista koulun käytänteistä - ja ryhmäytymisellä mm. Study Group-ryhmiksi. Tämä kun on monimuoto-opiskelua, ryhmätyöskentelykin tulee tarpeeseen itsenäisillä opintojaksoilla. Opiskeluryhmät jaettiin kunkin taustan ja osaamistaidon mukaan, minun vahvuuksiksi koitui aiempi korkeakoulututkinto sekä englannin osaaminen.


Lukujärjestys täyttyi heti seuraavan kahden lähiopiskeluviikon osalta. Helpotuksiakin toki tuli, koska aiemman korkeakoulututkinnon vuoksi saan viestintäosuuden hyväksiluettua. Enkun opintojakson infossa opettajakin kävi hämmästelemässä minun tahtia kirjoittaa aloitustason essee viidessä minuutissa niin, että suosittelikin minulle, jos jättäisin kurssin väliin ja tekisin vain myöhemmin näyttökokeen.


Päädyin sitten myöhemmin tähän ratkaisuun, niin saan enemmän aikaa muulle opiskelulle. Todennäköisesti käydään pareittain tai jopa pienissä ryhmissä läpi tuota enkun ammattisanastoa ja myöhemmin syksyllä sitten on se näyttäkoe. Aloitin jo itsenäisen opiskelun katsomalla illalla telkkarista yhtä suosikkiani Holby Citya. :D Yritin samalla poimia ylös erilaisia sairaanhoitoon liittyviä termejä. Jo kolmen vartin aikana sain kymmenisen sanaa ja sairautta ylös - tämähän onkin tehokas tapa itseoppimiseen!


Ollaan myös päästy tekemään omaa HOPSia eli opintosuunnitelmaa. Heti palasi mieleen 11 vuoden takaiset tapahtumat, kun silloinen amanuenssi sanoi, että tehkää itse HOPS ja palauttakaa, jos tahdotte... Enpä vaivannut päätäni asialla sen enempää silloin. (Myöhemmin toki yliopistollakin käytänteitä on parannettu ja itsekin oon istunut työryhmissä ajamassa HOPSien tekemisen tärkeyttä). Mutta kas kummaa kun ne opinnot venyikin 8 vuoden mittaisiksi ja opiskelin vähän sitä sun tätä yli tiedekuntarajojen... Nyt kun näpyttelin kivoja kursseja, mitä voisi käydä, näytti järjestelmä punaista ja varoitti, että käyn liikaa kursseja! Liikaa niitä ei missään tapauksessa anneta käydä, vaan opintopisteet on rajattu täsmälleen tutkintojen mukaisiksi. Saanhan minä vielä noita keväällä ja kesällä käymiänikin kursseja myöhemmin hyväksiluettua - tarkoitukseni ei siis ole täällä viettää sitä neljää vuotta, mitä opintoaikaa on annettu.


Nyt kun jäi siis pari kurssia pois ohjelmistosta, päädyin jo katselemaan toisen vuoden opiskelijoiden opintotarjontaa. Löytyi sieltä jo muutama kiinnostava kurssi, johon nyt ainakin yhteen mahtui vielä ilmoittautumaan. Haasteita on teettänyt koulun uusi lukkarijärjestelmä, joka näyttää tällä hetkellä (jouluun saakka?) aikataulut vain seuraavalle viikolle. No, tästäpä onkin jo opiskelijajärjestöt älähtäneet ja asia on menossa koulun johtokunnan käsittelyyn heti ensi viikolla eli toivottavasti pian saa tuota omaakin lukkaria selkeämmäksi.


Meillä alkoikin heti opinnot, viime vuoden opiskelijoiden palautteen perusteella, kun olivat sitä mieltä olleet, että pari viikkoa pelkkiin infoihin on vähän turhaa. Anatomiaa ja fysiologiaa sekä Kansansairauksia heti ekalle viikolle. Sanoin, että motivaatiota riittää ja sen oon käyttänyt kyllä hyväkseni, lainasin saman tien kurssien kirjat ja aloin lukemaan sekä tekemään tehtäviä. Etenkin nuo anatomian sekä fysiologian osuudet koen haastaviksi, pitäähän meidän opetella kehon osien latinankieliset termit ja lisäksi aivan perustoimintoja solutasosta lähtien. Kyllä oon saanut tavata samaa lausetta kolmekin kertaa ja googletella asiasta kuvia, jotta oon tajunnut, miten ne eri proteiinit nyt liikkuu sinne tumaan - aivan heprealta vaikuttaa näin aluksi. Kurssi pyörii onneksi koko syksyn ja asioista on välitentti niin, että ei nyt ihan hetkessä tarvitse kaikkea omaksua.


Noiden parin kurssin poisjääminen lukkarista on onneksi nyt mahdollistanut hyppytunteja, jotka oon käyttänyt hyväkseni tuohon nimenomaiseen opiskeluun. Meillä venyy koulupäivät nyt parhaimmillaan kymmentuntisiksi, luentoja on merkitty jopa iltakuuteen saakka, eli selvää on, että ei illalla näitä asioita ehdi mitenkään enää lukemaan. Lapsilla päiväkoti on auki viiteen saakka joten tulevaisuudessa nähdään se, onnistuuko tämä iltaluennoilla istuminen sitten ollenkaan vai pitääkö minun lähteä jo aikaisemmin hakemaan lapsia hoidosta. Eikä tilanne siis pelkästään minulla, vaan koulussa opiskelee monta muutakin perheellistä, joiden opiskelujen, työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on lievästi sanoen haasteellista.


Tiukkaa aikataululaadintaa tämä monimuotoinen opiskelu tulee olemaan, jotta ei tippuisi kelkasta. Lähipäivät tulee näyttämään, pystynkö opiskelemaan näitä asioita kotona vai olisiko sittenkin parempi mennä fyysisesti paikalle kouluun, jossa muut asiat ei ainakaan pyörisi mielessä. Muutaman tunnin vuoksi ei tuota 70 km päivittäistä koulumatkaa viitsisi taittaa (minullahan tuo on vielä vähän verraten muutamaan muuhun opiskelijaan, joilla tuo matka ja enemmänkin tulee yhteen suuntaan).


Haasteita ja paljon suunnittelua tämä on, mutta eiköhän tämä tästä lähde pyörimään viimeistään siinä vaiheessa, kun kaiken uuden on sisäistänyt!

perjantai 26. elokuuta 2016

Kun tyttö mekkonsa sotki (Tapaus puoli pulloa kynsilakkaa...)

Toinen viimeaikojen katastrofi paljastettakoon nyt täällä, kun viimein olen toipunut järkytyksestä. Monta kertaa täällä olen hehkuttanut Noshin vaatteiden suhteen ja kerroinkin jo, että pienoinen heräteostos tuli tehtyä viime viikolla vaatekutsuilla, kun tilasin Slle Noshin uudesta mallistosta ihanan Pyry Kissamekon. Eihän se oikeastaan olisi budjettiin mahtunut, mutta pakko oli saada ja laitoinkin muutaman entisen mekon saman tien myyntiin tämän uuden mekon rahoittaakseni. Mekko saapui parissa päivässä postista, Noshilla on supernopeat toimitusajat. Meillä oli tiedossa perjantai-illalle pienet synttärikutsut ja sanoinkin Slle sitten, jos hän laittaisi uuden mekkonsa päälle. Neiti kun alkaa välillä olemaan jo aika valikoivaa sorttia niin, että joskus pitääkin jo vähän suostutella. Mutta hän mielellään oma-aloitteisesti iltapäivällä kysyikin jo, missä se kissamekko on, jotta hän sen päällensä pukisi.



Mentiin siis synttäreille, itse synttärisankari lähti ulkoiluttamaan koiraa ja minä jäin lasten kanssa sisälle. Lapset halusi kiipeillä portaisiin, minä menin siinä heidän perässään. Puhelin oli kädessä, sillä minun piti sopia eräs tapaaminen ja kun kirjoitin viestiä, henkilö sattuikin juuri soittamaan samaan aikaan. Voi siis sanoa, että en täysin keskittynyt siihen, mitä lapset hääräsivät portaiden yläpäässä. Sen verran S oli nopea, että taisi käväistä mutkan makkarin puolella ja sanoikin sitten, että hän haluaa laittaa kynsilakkaa, pidellen punaista kynsilakkapulloa kädessään. "Ei nyt laiteta kynsilakkaa", vakiovastaukseni viime aikoina. Ja kohta... "Äiti kato, kynsilakkaa kaatu...". En nyt tarkkaan enää muista, mitä siinä viidessä sekunnissa sanoin ja tapahtui kun tajusin mitä näin - koko jäljellä olevan kynsilakkapullon sisältö oli Sn uuden mekon päällä!!!

Älkää tehkö seuraavaa. Komensin mekon pois päältä ja paniikissa vein mekon tahroineen vesihanan alle, yrittäen etsiä kynsilakanpoistoainetta mutta löytämättä sitä tai mitään saippuaa, käytin tahraan suihkusaippuaa. VIRHE. Kynsilakka levisi entisestään ja nyt sitä tarttui jo mekon takapuolellekin. Synttärisankari saapui parahiksi paikalle sanomaan, että tahraan voisi laittaa kynsilakanpoistoainetta - jota ei ollut. Hätäratkaisuna suihkuttelin tahran päälle (=puolen mekon päälle) hiuslakkaa. Eipä se siitä muuksi muuttunut. (En todellakaan ottanut sitten mitään kuvia "muistoksi" tuosta tahrasta.)

Kotona viimein monta tuntia myöhemmin yritin hangata tahraa kynsilakanpoistoaineella (sillä ainoalla, jota talossa oli, tokihan siinä oli asetonia JA öljyä, mitä ei suositeltu). Aika äkkiä näin, että kynsilakanpoistoaine veis kyllä kaikki muutkin värit mennessään, eli jätin tämän vinkin syrjään. Seuraavaksi laitoin tahran päälle yöksi Vanishista tehtyä tahnaa (= tahrojen, olihan se kynsilakka siis levinnyt ympäri helmaa). Aamulla kurkistin, mitä on käynyt eikä silmäni kyllä erottanut mitään muutosta. Laitoin uudestaan samaa Vanish-tahnaa ja annoin olla tahrojen päällä iltaan saakka. Ei juurikaan tapahtunut mitään. Mietin jo joitakin ompelukikkoja, miten saisin helman leikattua pois ja mitä ompelisin korjaukseksi. Onneksi muistin siinä, kun pikkumattoja pesin koneessa, että meillähän on jotain järeää pyykipulveria, joka on tarkoitettu "erittäin likaiselle pyykille". Silläkin uhalla, että materiaali ei kestäisi (mutta tuskin se enää pahemmaksi voisi muuttua) tein pulverista tahnaa ja laitoin tahrojen päälle vaikuttamaan taas yön ajaksi. Aamulla katsoin mekkoa ja kas kummaa, viimein alkoi tapahtua - tahra oli jo ihan selvästi haalistunut mutta näkyi kyllä yhä selkeästi tummempana alueena. Laitoin siis vielä kerran tästä samasta pulverista tehdyn tahnan tahran päälle ja annoin olla taas päivän ajan. Illalla katsoin mekkoa ja viimein saatoin nähdä valoa tunnelin päässä. Jos ei tietäisi, niin ei olisi ehkä osannut kiinnittää huomiotakaan siihen, että aavistuksen mekon roosa väri poikkesi tietyllä alueella ympäristöstään.



Viimein pesin mekon ja eihän tuollaisen tahranpoistoainekäsittelyn jälkeen se enää ihan uutta vastaava ole. Isoimman tahran alla on mustista pilkuista väriä lähtenyt ja ilmeisesti sitä on levinnytkin pieni viiru mekon alahelmaan. Mutta kynsilakasta ei sen sijaan ole jälkeäkään! En olisi uskonut. Mustalla kangastussilla ajattelin kokeilla paikata myös nuo pilkkujen värivirheet.




Loppu hyvin, kaikki hyvin. Kyllä vähän aikaa nyt harkitsen, ostanko jatkossa lähes neljänkympin vaatetta vaan tuhottavaksi! Tällä kertaa tämä päättyi onneksi näin ja onneksi kissamekko pääsee jatkossakin meillä juhlakäyttöön. (Myös kynsilakkojen käytöstä on käyty tiukkaa keskustelua).

tiistai 23. elokuuta 2016

Ompelukerho: Oodi kesälle 2016

Virtuaalinen ompelukerho, kuulostaako hauskalta? Verson Puoti lanseerasi Ompelukerhon yllätyskangaspaketin, jonka tilaajat osallistuvat ompelukerhoon omissa kodeissaan ja jakavat tuotoksistaan kuvan Facebook-ketjuun. Seurasin tätä kesällä mielenkiinnolla, ja päätin silloin ottaa osaa seuraavaan haasteeseen. Se tuli nyt elokuussa, sattumalta oli asiaa tuonne "etelän" suuntaan niin, että kävin noutamassa paketin ihan paikan päältä. Aikataulu on ennalta määrätty, elokuinen Ompelukerho kokoontuu 19.-21.8.2016. Yllätyspaketista paljastui ihanaa Pääskyt -kangasta, joka ompelukerholaisille annettiin joko haalean pinkkinä tai minttuna versiona.


Tähän liittyy yksi viime päivien katastrofeja. Esipesin kankaan normaaliin tapaan muiden kankaiden kanssa, ja näitä ripustaessani narulle kuivumaan huomasin, että juuri tähän kankaaseen oli jostakin levinnyt keltaisia väriläiskiä! Olipa se sitten pääskysistä tai muusta kankaasta, niin onneksi mieleen tuli jostakin lukemani pelastusvinkit ja vein kankaan heti likoamaan Vanishiin. Mustaa väriä veteen liukeni saman tien ja jonkun aikaa liottuaan pesin kankaan käsin uudelleen ja keltaiset läiskät oli onneksi kadonneet. Onni onnettomuudessa siis (tämän kerran). Pahaksi onneksi ei kangas kuitenkaan ehtinyt kuivumaan ja jätin sen yöksi narulle, aamulla herätessä satoikin kaatamalla vettä. Toisin sanoen, aikataulusuunnitelma petti nyt sitten pahasti, koska suunniteltuna ompelupäivänä, jolloin lapset olisi olleet hoidossa, oli kangas vielä kostea.



Minulla oli selkeä visio, mitä tekisin kankaasta. Piirsin juuri vast'ikään OB:sta kesäisen topin kaavan, jonka jo ehdin ajatella säästäväni ensi kesäksi. Tähän tehtävänantoon se kuitenkin sopi todella hyvin. Ehdin kyllä jo piirtää toisenkin kaavan, mutta sitä kankaalle mallaillessa totesin, että en saisi sitä kaavaa käyttäen kankaasta kahta vaatetta tehtyä, siispä palasin alkuperäiseen suunnitelmaan. Aikataulu meinasi pettää, mutta sain kuin sainkin maanantai-iltana tämän kursittua kokoon.





Kaavana siis Grey Stripes Helletoppi (OB 03/2014) koossa 158. Kiireen vuoksi en lähtenyt suuria muokkauksia tekemään, mutta pituutta olisi saanut olla pari senttiä lisää, jotta olisin saanut tästä ihan tunikamallisen, lisäksi olisi tuo kaula-aukko voinut olla avarampi eli kaavaan olisi pitänyt pieniä muutoksia tehdä. Näin syksyä kohden ei haittaa. Solmimisnauhat olisi saaneet olla tuplasti pidemmät, arvoin omien merkintöjeni kanssa kuinka pitkät nauhat ompelisin ja vähän liian lyhyethän niistä tuli. Hihat syntyi tehdessä, alkuperäisessä mallissa hihat lerputtaisivat auki, mutta jotenkin ne ei asettuneet oikein ja halusin tästä kuitenkin myös nyt syksyllä päällä pidettävän, niinpä lisäsin hihoihin resorit jolloin sain hihat ommeltua päästään kiinni, jättäen kuitenkin olkapäihin aukon. Pääntiessä mustaa trikoota, kädensuut ja helma resoria (Nosh).

Muiden Ompelukerhoon osallistuneiden tuotoksia pääsee ihailemaan Verson Puodin Facebook-sivulta olevasta albumista tai Instragramista #versonpuotiompelukerho. Hauska oli seurata ja huomata, miten samantapaisia ideoita moni oli saanut ja ihania vaatteita ommellut.

Jäljelle jäi siis juuri sen verran kangasta, että tulossa siitä on vielä Slle mekko. Nyt harmittaa vain, että en sillä visiitilläni putiikkiin tajunnut ostaa palalaarista tuota kangasta enemmän! Pienen palan minttua pääskyä sentään ostinkin (siitähän saisi Rllekkin mätsäävän vaatteen?), mutta tätä vaaleanpunaista jos olisi ollut lisää, niin ehdottomasti olisin tehnyt lepakkohihaisen paidan itselleni sekä Slle.

sunnuntai 21. elokuuta 2016

Pöllöpuistossa

Lauantaipäivän kunniaksi lähdin lasten kanssa ulkoilemaan. Kun aamupäivän pyykkirumba oli selätetty ja lapset hyppi jo seinille, piti lähteä itselläkin jo ulos, samalla kylille asioimaan. Matkalla keksin, että jos käytäisiinkin meille aikaisemmin tuntemattomassa leikkipuistossa niiden tuttujen sijaan. "Jaksetaankohan kävellä?" - no hyvä oli Sn vastata "joo", kun istui vaan kärryjen kyydissä. ;) Oli hyvä pilvinen ilma eikä kiirettä mihinkään, niin kierrettiin sitten katsomaan "Pöllöleikkipuistoon".




Olipa vaan vaikea löytää koordinaatteja tälle leikkipuistolle, joten vastaavan varalle mainitsen, että kyseinen "Pöllölaakson leikkipuisto" alias Ytinkarin leikkipuisto alias Isoniitynpuiston Leikkipaikka sijaitsee Isoniityntien ja Ytinkarin tien välisellä puistoalueella. Nyt toivottavasti joku muu löytää suorilta paikalle, eikä harhaile metsässä ja kierrä pisintä mahdollista tietä. ;)




Olipa vaan ihastuttava leikkipuisto ja virkistävää näin äidillekin kiertää vähän uusia paikkoja. Pikkuruinen puisto, mutta siisti ja leikkivälineitä oli niin isoille kuin pienillekin. Meidän molemmat kiipeilijät oli ihan innoissaan liukumäki-kiipeilyteline -kompleksista, S oppi kiipeämään ylös jokaisesta mahdollisesta paikasta ja Rllekin oli vähän haastetta portaissa, jotka ei pysyneetkään paikallaan.




Mentiin paikalle pilvisellä ilmalla ja kohta ripsasikin vettä. Onneksi pisaroita oli vaan muutama. Ilmassa oli kyllä jo syksyn enteitä, puista putoili jo keltaisia lehtiä. Puiston vierestä pienestä metsästä saatiin kerättyä pari kourallista pientä välipalaa, mustikoita ja jo kypsiä puolukoitakin.





Viihdyttiin sitten puistossa jopa suunniteltua pitempään. Kohta aurinko pilkisti pilvien välistä esiin ja ilmasta tuli oikein kiva. Puistoon pyöräili pari "koululaista", näin, miten S seurasi kiinnostuneena, mitä isommat tytöt puuhaili. Kohta hän jo juoksikin tyttöjen perässä metsään. Tytöt pyöritteli vähän silmiään, kun S seurasi heitä koko ajan, matki kaikkea mahdollista ja alkoi mennä heidän leikkeihin mukaan. Kävipä Rkin vähän juttelemassa heille ja yritti juosta perään. Kohta tytöt nimesi Sn krokotiiliksi, jota he yrittivät pakoon. ;)



Meillä tulikin lopulta ulkoiltua koko iltapäivä ja itselle kertyi kyllä mukavasti kävelykilometrejä jalkojen alle. Mulla on uus puhelin ja siinä on askelmittari, jonka pitäisi mitata askeleet ja kilometrit. Tilastot nyt ei kuitenkaan ihan pidä paikkaansa, koska minun askel vastaa näköjään 1-3 askelta eikä kilometrimittarikaan ollut ihan ajan tasalla, vaan on mitannut matkaa vaan puolet ajasta. Kävelyä kertyi kuitenkin kaikkinensa lähes kymmenen kilometriä eli aika hyvä saavutus päivään, jolloin tarkoitus ei ollut tehdä mitään. :)

tiistai 16. elokuuta 2016

Nosh-kutsuilla

Olipa mukava päästä ensimmäisten joukossa hypistelemään näitä vaatteita, joista edellisessä postauksessa hehkutin. Kutsut oli kyllä suositut, väkeä oli olohuone täynnä, kyllä ainakin kymmenkunta naista lapsineen mahtui sisään jos ei enemmänkin.



Olen tämän sanonut varmasti jokaisen kutsun yhteydessä, mutta sanonpa vielä kerran, että kyllä se mallisto vaan on nähtävä livenä. Monta ahaa-elämystä tuli nytkin, vaikka LookBookin selailinkin pari kertaa läpi. Kaikkia yksityiskohtia ei vaan hoksaa netin ruudusta puhumattakaan värisävyistä, jotka luonnossa yleensä on paljon kirkkaammat, vaatteen pehmeästä materiaalista puhumattakaan.


Omat ennakkosuosikit bongasin tietysti heti, mieleen jäi erityisesti tuo Pyry-kuosi ja sinivihreä Myrsky eli mustat pilvet. Monien isompien tyttöjen suosikki kuulemma yllättäen on ollut sininen PYRY-rusettimekko.





Tykkäsin kyllä koko mallistosta enemmän, mitä alkuajatuksena olikaan enkä yhtään ihmettele, miten moni kotiäiti onkin jo konkurssin partaalla kaikki ihanuudet jo tilattuaan. Itse aijoin tosiaan tehdä vaan muutaman täsmäostoksen alepuolelta, vaan kuinkas kävikään...

 
Kuvat: Nosh.fi


Tilaukseen meni Nuoli joustocollegea sekä toffeeta Kidettä sen verran, että arvelin näistä itselleni jotain tunikan tapaista tekeväni. Saa nähdä vieläkö visio muuttuu matkan varrella. Lapsillekin noista saisi mitä vaan. Lisäksi tilasin muutamaa resoria vähän housujen ompeluita ajatellen.

Edustajalla ei ollut vielä ollenkaan uusia naistenmalliston tuotteita rekillä. Osaa tuotteista ei edustajatkaan saa tilata ennakkoon, vaan vasta muiden mukana. Sovittelin muuten vain sitten edustajan rekillä olleita naisten vaatteita, kun ei mukana ollut S kiinnostunut vaatteista, vaan juoksi leikkimään leikkimökkiin. Tässäpä sitten esimerkki: Ylläni oleva Linda collegehuppari on kokoa M ja näin hyvä, sen sijaan VIP-tuotteissa oleva SAIL-raitamekko on kokoa XS ja tuollaisenaan minulle hyvän kokoinen. Muodoltaan tuo oli kyllä ihana (selässä muotoleikkaukset) ja hetken jo harkitsin tilauksen kasvattamista niin, että saisin tuon mekon ostettua (vaikken tuosta väristä ees niinkään itse perusta). Sovitin myös collegehousuja koossa XS ja menihän ne päälle, ehkä oli aavistuksen liian tiukat - mutta ne lahkeet, niitä olisi saanut käärittyä vaikka solmulle.



Sainpa sitten muiden prinsessojen myös tullessa sovittamaan mekkoja, Sn myös sisälle ja pukemaan "kissamekon" päälle hipelöityäni sitä monta kertaa. Jäljellä oli vielä muutama vieras tässä vaiheessa ja nyt taisi kaikilla alkaa se heräteostosten teko, kun tilauslomakkeita kaiveltiin uudestaan esille. ;) Myös minä ostin sitten Slle tämän mekon nyt siinä pelossa, että kohta on koot loppu!


Vielä jäi kyllä kaivelemaan monta ihanaa juttua, jos budjettia vaan olisi niin mikäs näitä olisi tilailla. Mutta erityisesti jäi kiinnostamaan naisten malliston Biker Tregginssit, kun nyt pisti silmään, että uutuutena ne on luumun väristä farkkucollegea. Kun vielä edustajalle mainitsin collegelegginssien olleen aaaaivan liian pitkät minulle, niin ei hätiä mitiä, koska näitä housuja on nyt lyhennetty 10 cm. Toisin sanoen, minun täytyisi ainakin päästä näitä kokeilemaan. 


Toisaalta odotan myös, josko tilaisin myöhemmin tuota samaista kangasta ja ompelisin housut itse. Toisin sanoen, syksyn mittaan lisätilaus täytyy tehdä ja omia kutsujakin suunnittelin pidettäväksi joulun alle.

maanantai 15. elokuuta 2016

NOSH AW16 suosikkini

Myönnän nyt sitten viimein (taas?), että oon hurahtanut täysillä Noshin luomupuuvillaisiin vaatteisiin (ml. kankaat) ja kait tätä jonkinlaiseksi addiktioksi voi sanoa. :X  Huonompiakin riippuvuuksia tietysti on ja keksin enemmän hyviä kuin huonoja puolia tähän vaateriippuvuuteen liittyen. Siksipä siis olen odottanut Noshin syysmalliston julkaisuja monen muun lailla inNoshtuen jokaisesta vilautuksesta.

Uudessa AW-mallistossa on ihania pastellivärejä, joita oon joskus tainnut Nosh-kirppiksellä ehkä toivoakkin. Ihanan raikas uutuus on sitruuna-raita. Vaatteissa on myös hauskoja applikointia, kissoja ja pesukarhuja. Ihastuin heti ainakin noihin kissataskuihin. <3 Hauska myös yhdistää vanhoja kuoseja uudella tavalla, ROMANSSI-taskutunika korallitaskuineen mätsää hyvin aiemman kevätmalliston aikuisten taskutunikan kanssa (tämä myös omasta vaatekaapistani löytyy).


Kaikki kuvat: NOSH Organics
Mallisto kokonaisuudessaan LookBookissa nosh.fi/LOOKBOOK 



Kangasvalikoimassa on myös paljon uusia värisävyjä. Kitti ja muskotti, vaaleansininen, vaaleanvihreä ja roosa on kaikki uusia sävyjä.Vanhoja kuoseja, Tiipiitä ja Sulkaa, on nyt uusissa sävyissä. Oravakuosinen KAMU tulee varmasti olemaan yksi syksyn hitti.





Preautumn-mallisto julkaistiin jo heinäkuussa, jo siinä oli ihania juttuja. Yllätyittekö, että ihastuin luumun väriseen kankaaseen? Myös kaikki raidalliset olivat ihanissa väreissä, ja pippuricollege eli Fantasia-college on kyllä semmoinen, minkä ostamista harkitsen (viimeistään sitten, kun se tulee aleen). Vaatteissa ja kankaissa yleensäkkin olen alkanut arvostamaan yhdisteltävyyttä ja eniten nytkin iski minuun ne, joista saan vision ommella jo jonkun aijemmin hankkimani kankaan kanssa yhdisteltäviä vaatteita.Tässä mallistossa etenkin toffee pääsi siis suosikiksi, myös korallista saisin tehtyä jotain. Lisäksi sinistä polkua harkitsen, vaikka olenkin vähän kahden vaiheilla sen kovin lapsekkaan kuosin kanssa vaikka ihanahan se onkin. Salvian värinen on semmoinen, minkä haluan nähdä livenä.

 


Uuden AW16-malliston mukana tuli myös naisille muutama uusi juttu vaikka varsinainen naistenmallisto julkaistaan vasta lokakuussa. Paljon tuttuja juttuja aiemmista mallistoista, kuten taskutunika. Hyviltä näyttää edelleen, vaikka toista en tarvitsekkaan. Uutena on Peppi-mekko, joka on tunika päällä olevin taskuin. Mustavalkoista ja harmaata - enemmän olisi saanut olla väriä. (Mutta kankaana oisin kyllä kaivannu nimenomaan tuota kaikkeen käyvää mustavalkoista raitaa). Mustat (college)legginssit itselle on ollut harkintalistalla pitkään, nyt niitä olisi saatavilla.





Ihania juttuja ja totta puhuen, kaikki kyllä kelpaisi meidän vaatekaappiin. Silti näin kuvien perusteella omiksi suosikeiksi nousi nämä jutut. Nämäkään nyt ei silti ole mitään Must Have -juttuja vaan nyt illalla kutsuille osallistuessani oli ajatuksenani tehdä vain muutama täsmäostos alepuolelle. Saa nähdä, pitääkö päätös vaatteita hypistellessä. ;)

Onko ruudun takana muita inNoshtuneita, mitkä olivat teidän suosikkeja?