Instagram @sarkkuk

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Koulun leikkipuistossa

Kun nyt kerran päästiin leikkipuistoista kirjoittamaan, niin kerrotaanpa tämäkin, että viime viikolla käytiin vaihtelun vuoksi ja kun sillä suunnalla oltiin, kylän toisen koulun leikkipuistossa. Kaupungin koulujen pihoilla ja leikkikentällä saa kuulemani mukaan käydä ihan vapaasti silloin, kun ei kouluja ole auki. S onkin monta kertaa jonkun päiväkodin tai koulun ohitse mennessämme haaveillut paikan leikkivälineistä ja nyt keksinkin, että voitaisiin tosiaan ihan vaan vaihtelun vuoksi käydä näissäkin.


Käytiin siis Länsituulen koulun leikkipuistossa. Ensimmäinen kommentti kolmeveeltä oli, että missä on liukumäki? No sitä ei tosiaan ollut, mutta sen sijaan kaikkea muuta jännää kyllä.





Vähän neiti kysyi aluksi apua, mutta pian jo kiipeili rohkeasti ihan itse...


...sillä välin pienempi oli tyytyväinen paikan kiviin, joita mielellään totta kai maisteli!






Kohta vuoden ikäiselle oli hällekkin oma leikkipaikka. Tämän, mikä ikinä lieneekään, yli oli mukava mönkiä ja kiipeillä.





Koettiin myös onnistumisen elämyksiä, kun S ihan itse kiipesi tikkaita myös noille tasanteille ja oli siitä niin innoissaan, että halusi mennä ylös monta kertaa.



Lähdettiin pois, kun horisontista näkyi tulevan tummia pilviä ja vesisadetta se olikin luvannut iltapäivälle. No ne sadepilvet onneksi meni ohitse, mutta sen sijaan sain kotimatkalle toisen kirittäjän. Molemmat lapset onneksi nukahti vaunuihin, mutta siinä rauhassa kävellessä alkoi yhtäkkiä joku pörisemään siinä jaloissa. Kun tajusin sen olevan ampiainen, niin tuli kyllä kävelyyn vauhtia. Mulla kun ei ole näistä pistiäisistä mitään muuta kuin huonoja kokemuksia! Pingoin juoksujalkaa henkeni hädässä, amppari-pamppari vaan surisi meidän ympärillä ja välillä ISTUI vaunujen kyytiin, että varmasti pysyisi mukana! Kun mulla alkoi jo henki loppumaan, se onneksi jätti meidät rauhaan. Hyi että inhoan noita!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahduta kommentillasi!