Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

perjantai 29. tammikuuta 2016

Puolivuotisneuvolassa

Nyt on käyty jo 6 kk neuvolassakin. Mitat oli vähän kuten veikkasinkin.



MITAT 27.1. (suluissa 15.12.)

Paino 8290 g (7590)
Pituus 67,6 cm ( 64,7)
Pää 43,8 cm ( 42,7)

Hyvin oli poika siis kasvanut maidolla tähänkin saakka. Painokäyrä meni tasaista siksakkia ja pituuskäyrä oli lähtenyt pikkuisen nousuun (4 kk pieni notkahdus on ihan normaalia). 



Tänään teemana olikin kiinteät ja liikkuminen. Nukkumisista kyseli, ja valittelin viime aikojen pakkasia, että huonosti on nukkunut sisällä ja ulkonakaan ei voi oikein käydä. Hyvin nukkuu jos saadaan jotain aktiviteettia, kerhoa tai muuta aamupäivälle, mutta kotona ei malta eikä aina saatakkaan nukkua, kun isosisko pitää meteliä. Yösyöttöjä on keskimäärin 3-4, vaihdellut kyllä viime aikoina paljon nuo heräämiset ja ilmavaivojakin ollut ja niihin heräillyt sitten.

Liikkuu kyllä akselinsa ympäri, mutta kun ei tosiaan siellä lattiallakaan hirveästi uskalla pitää, ellei ole koko ajan vahtimassa. Se kun isosisko ei oikein osaa eikä aina tajua varoa. On kuitenkin kohotellut tosiaan jo takapuoltaankin polviasentoa kohti ja varaa jos suorille käsille painoa. Kyllä se siitä siis kohta lähtee, kun vain hoksaa homman jujun!

Syöttötuolissa ollaan siis istuskeltu viikon verran, ja kiinteitä aloteltiin loppuviikosta. Tähän saakka on saanut sormiruokana mm. kurkkua, porkkanaa, myskikurpitsaa (aivan uusi tuttavuus minullekkin, Sormiruokaryhmässä tästä kuitenkin oli maininta ja sopivasti tuli vastaan kaupassa), soseina perunaa, porkkanaa, herneitäkin. Lihoja voidaan kuulemma alkaa lisäilemään yksi maku kerrallaan.

Terkka ihan vaan totesi, että "Ja rintamaito riittää edelleen juomaksi" ja mainitsi myös, että sormiruokailua nyt kannattaakin harrastaa, kun siihen on valmiudet ja kiinnostusta tässä iässä löytyy.




Saatiin nyt sitten taas rokotteita. Rotaa ja kaksi piikkiä. Pieni itkuhan se pistettäessä tuli, mutta loppui onneksi pian huomion kiinnittyessä leluihin eikä ollut sen jälkeen moksiskaan. Ei ole oireitakaan tullut noista.



Oikein hyvin siis kaikki ja seuraava neuvola on sitten vasta kahden kuukauden päästä.


torstai 28. tammikuuta 2016

Me & I:n kevät 2016 - minun suosikkini

Me & I julkaisi jo kevätvaatemallistonsa. Huomatkaapa muuten uudet nettisivut! Ne vanhat olikin jo melko köpöset. Vaatteiden esittelykuvissa on animaatioita! Hox! Huomatkaapa lisäksi MIESTEN vaatteet! Valikoimissa on kaksi miesten T-paitaa, onhan sekin jo jotain. Nyt pääsee isä ja lapset samistelemaan! 

Siispä esittelen tässä omat suosikkini. Olkootkin, että olen (uusien) vaatteiden ostolakossa, ainahan saa haaveilla.



Lasten vaatteista löytyy ihania unisex-värejä. Mallina olevalle pojallekkin on puettu vaaleanpunainen Sharks-paita, ja tämä paitahan on ihan loistava juttu sekä tytöille että pojille. Pyöriä on kyllä nähty ennen Noshin puolelta, ja autotkin on tuttuja PaaPiin puolelta. Toisaalta spekuloida voi aina, kuka matkii ja ketä. Dinosaurukset on tuttuja Me & I:n edellisistäkin mallistoista, nyt ihanan raikkaana vaaleansinisenä - myös sekä tytöille että pojille sopivasti. Raikkaita värejä, tuttuja retrokuvioita sekä forest-kuviointia. Pyöristetyt taskut lienee nyt IN - esim. Forest Dressistä löytyy siis nämä.

Naisten mallistosta löytyy ikisuosikkeja housujen puolella. Paitojen ja mekkojen mallit näyttävät ainakin pysyneen samoina. Kokonaisuudessaan on mallisto aika sinisävytteinen, muutamalla keltaisella ja punaisella lisäyksellä. Nuo turkoosin sävyt ovat mieleeni ja tottakai musta-valkoraita on aina ajaton ja yhdisteltävissä kaikkeen, mutta en silti voi olla kaipaamatta muita raikkaita värejä. Esimerkiksi tuo betoniautopaidan vihreä toimisi naistenkin vaatteissa. Ehkä niitä nähdään myöhemmin keväällä?

LAPSILLE

Kuvat: Me & I


Vaaleansininen Raptors -dinopaita
Pinkki Cats -kissapaita - kissoja ei voi koskaan olla liikaa
Basic striped leggings - mielenkiintoisesti toteutettu palloa ja raitaa samaan housuun
Cats bodysuit - kissoja...
Waves First Pants - tämä voi olla sellainen pakkohankinta, kun tuollaista kangastakaan tuskin missään on ;)
Limenvihreä Betoniautopaita - ihana väri ja tuota betoniautoapa ei ole tullut aikaisemmin vastaan
Dandelion dress - erikoisesti toteutettu hempeä kolmesta kaistaleesta ommeltu mekko


ÄITILLE

Kuvat: Me & I


Long Sleeve Boatneck Top - raidallinen venekauluksinen paita on ihanan raikas ja ajaton
Bullseye skirt - siniset pallot mustalla taustalla monikäyttöinen perushame
V-neck batwing top - emännänlahja, ehkä sittenkin pitää järjestää kutsut (toivottavasti nämä ei heti lopu kesken)
Circle waves bag - kassi on monikäyttöinen mutta ennen kaikkea, saako toivoa että kuosista tehtäsiin vaate? :)


Meille on perhekahvilaan tulossa esittelijä parin viikon päästä, eli pääsen itse ainakin jo hypistelemään piakkoin näitä vaatteita. Nyt kuitenkin kun nämä näin, alkoi omien kutsujen järjestäminen taas kutkuttamaan. Ehkä täytyy sopia kutsut myöhemmin keväälle ja toivoa, että kaikki ei olisi jo silloin loppuunmyyty (suosituimmat kun tahtovat aina loppumaan kesken!).


Mitkä on teidän suosikkeja mallistosta, joko olette päässeet näitä ostelemaan?

keskiviikko 27. tammikuuta 2016

Elämänkulku - uusi vaihe

Nyt kun tämä on virallista ja konkreettista, niin paljastetaan bloginkin puolella minun uusin "projekti". Kourallinen ihmisiä tästä kuuli jo suunnitteluvaiheessa eli aika hissun kissun olen ollut ennen kuin mikään on varmaa.

Kymmenen vuotta sitten, kun piti valita tulevaan ammattia, päädyin erään Egyptin dokumentin nähtyäni ajatukseen, että alan opiskelemaan arkeologiaa. Se oli sellainen "opiskelen sitä niin kauan, kuin muuta keksin". Arkeologia kuitenkin valloitti, enkä keksinyt muutakaan. Opiskelin ja valmistuin lähes tasan kaksi (EDIT; niin se aika rientää ja vuodet ne vaan kuluu!!) kolme vuotta sitten.

En tiedä, kumpi tuli ennen muna vai kana, mutta syksyllä alkoi pitkäaikainen mietintä konkretisoitua. Pitkään olen miettinyt jotain lasten parissa työskentelyä, mutta jokaiseen alaan löysin aina jonkun, miksi se ei ollut kuitenkaan se unelma-ammatti. No kun monessa mottonani on "tee itse paremmin", niin siitä se ajatus taisi alkaa kehittymään - luin jotain keskustelupalstaa, kävin neuvolassa - ja mietin, että tuohan olisi mielenkiintoista, millähän ammattinimikkeillä tuota neuvolatyötä tehdään - luin opiskelu- ja toimenkuvia... jne.

Opiskelumahdollisuuksia miettiessä sitten tuli vastaan avoimia opintoja ammattikorkeakoulun puolella. Niihin sopivasti oli ilmoittautuminen alkamassa kevätlukukauden osalta. Kärppänä paikalla onnistuin ilmoittautumaan kahdelle kurssille kolmesta aikomastani - paikat täyttyi kahdessa minuutissa.




Nyt siis on TO DO -listalla kevään osalta kaksi verkkokurssia Sosiaali- ja terveyspuolelta. Tuleva opiskelupaikka nyt ei vielä ole satavarman päätöksen alla, lähinnä ajankohdan suhteen, mutta kuka tietää milloin teen seuraavan siirron tämänkin asian suhteen. Motivaatio ainakin on huipussaan, kun ekaksi kurssiksi valikoitui niinkin mielenkiintoinen aihe kuin Kehityspsykologia! :)

tiistai 26. tammikuuta 2016

6 kuukautta

5 kk4 kk | 3 kk | 2 kk | 1 kk

Näin se vaan puoli vuotta mennä vilisti ja meidän poika siirtyy isojen vauvojen kerhoon.



Äidin käsivarret ja selkä on ihan loppu, niin tuntuu poika painavan jo paljon. Oma veikkaukseni mitoiksi on 8 kg ja 68 cm eli katsotaan, mitä keskiviikkona neuvolassa sitten näyttää. 62-vaatteet on jo ihan kinttanoita eli 68 saa olla jo kovastkkin käytössä, jopa muutamalla 74 täydennyksellä. Talveksi ostettu 68-koon toppapuku ei enää mennyt kovilla pakkasilla päälle alla olevan haalarin kanssa, vaan sai jo ottaa käyttöön Sn entisen äippäpakkauksen 68/74 toppapuvun.



Poika on kova juttelemaan, äb-bäb-bäb-bää, bäb-bäb-bää, bab-ba kuuluu jo sanavarastoon ja kovasti huutelee jo "EIIIIII", "ÄI-TIIII" ;) . Veikkaan kyllä samanlaisen höpöttäjän tulevan, kun siskostaankin. Seuraakin ihmetellen siskonsa rämäpäisyyttä ja nauraa kihertää hurjimmille jutuille.

Lattialla kääntyilee ja pyörii, menohaluja olisi, mutta tämä vaatisi enemmän tuota maassa oleskelua. Sylissä ainakin jumppaa itseään vähän polvilleenkin jo.

Äidinmaidolla on tähän saakka kasvanut, mutta myönnettävä on, että varaslähtö otettiin eikä ihan 6 kk täysimetys kirjaimellisesti otettuna toteutunut. Viikon puolivälissä haettiin syöttötuoli sisään, kun R näytti jo tuossa sitterissä nousevan itsekseen istumaan. Torstaina sai iltapalaksi imeskellä vähän omenaa, ja en enää sitten malttanut seuraavana päivänä olla kokeilematta, mitä tuumaisi kurkusta, ja hyvin näytti maistuvan! Seuraava ateria oli myskikurpitsaa ja porkkanaa. Soseille alettiin sunnuntaina. Sormiruokailujuttuja olen vähän lueskellut, mutta aijotaan antaa siis myös soseita ja tulee luultavasti koko perheen ruokavalio nytkin monipuolistumaan, kun uusia makuja maistatellaan pojallekkin.

Vielä ei mitään varsinaista 6 kuukauden hulinaa ole erottunut, ehkä ennemminkin vähän rauhoittunut tuo yötisutteli, toisinaan kun juo maitoa sen pari-kolme kertaa yössä. Joulun aikaiset ruuat (laatikot, piparkakku?) taisi laittaa pojan vatsan vähän kipeäksi, kun oli todella levotonta yöt ja ylipäänsä kaikki nukkuminen. En nyt voi tarkkaan sanoa mikä sitä vatsaa kivistää, mutta arvelisin mausteet/maito/kananmuna - jokin näistä. Hoksasin ja muistin nyt vast'ikään ostaa magnesiumia itselleni ja sen käyttäminen tuntuu vähän rauhoittaneen ainakin öitä.



Päivärytmiäkin alkaa jo olemaan, mutta vauvankello on kyllä eri kuin oikea kello. Herää yleensä meidän muiden kanssa klo 7-8 (riippuen esim. onko Slla kerhopäivä), valvoo pari tuntia, nukkuu - jos nukkuu. Kotona ei nuku kuin vartin pätkiä, ja nyt kun on ollut nuo hirmupakkaset, niin ei ole voinut edes ulos mennä ja siellä nukuttaa. Sen sijaan jos ollaan vaikka autoilemassa ja siihen nukahtaa, saattaa hyvinkin vetää parin-kolmen tunnin tirsat kaukalossa n. klo 12-15 aikaan. No, tämä taas ei äitiä hirveästi helpota, kun Slla on se aamupäiväkerho ja jos R valvoo tämän ajan, niin tuon sylivauvan kanssa ei saa tehtyä yhtään mitään. Tämä kun ei tosiaan viihdy hetkeäkään yksin, eli saa olla koko ajan kantamassa ja koittaa yhdellä kädellä itse tehdä jotain, tai sitten luovuttaa kotihommien suhteen ja istutaan sohvalla sylitellen. Pahoin pelkään, että samanlainen kukkuja on R kuin siskonsakin. Ymmärrettävästi kotona on kuitenkin hälinää koko ajan, ettei tämä malta nukkua sitten yhtään, ja jos nukahtaa, niin S kyllä menee huutamaan viereen ja ihan tahallaan herättämään! Yöuniajasta kuitenkin pitää kiinni ja edelleen klo 9 on se maaginen hetki, kun ilmoittaa haluavansa nukkumaan.



R tykkää siis olla paljon äidin sylissä. Seurata isosiskon tekemisiä. Ihmetellä Leevi-kissaa. Imeskellä tuttia. Nauraa ja tanssia. Muskarissakin alettiin käydä siskon kanssa sisarryhmässä, niin saa siellä tanssia.

maanantai 25. tammikuuta 2016

What kind of mind she has?

Oltiin eilen iltapäivällä mäenlaskussa, kun paikallinen MLL sen järjesti. Kaksi tuntia laskettiin mäkeä, sattui hyvä ulkoilusää ja tapahtuman suosio yllätti positiivisesti. Vielä tapahtuman loputtua jäätiin laskemaan mäkeä. Yhtäkkiä S sanoo, että haluaa kotiin ja alkoi itkemään, kun tekee kipeää. Sormet siis kylmettyi. Eikä se itku siitä lakannut, yltyi vaan. Minun piti vielä käydä nopeasti Lidlissä ja otin Sn mukaan, jos se auttaisi. Ei, vaan hirveä huuto koko ajan - kassaneiti katsoi säälivästi. Kassan vieressä oli sitten Puuha Pete -karkkiaskeja ja kun en muuta enää keksinyt, kysyin, jos S haluaisi semmoisen. "Joo". Ostin, ja kassaneiti vielä kysyi, haluaisikö tyttö heti sen, mutta kun koitin antaa Slle, sanoi hän, että "Ei nyt" ja laitoin tuon karkkiaskin laukkuuni. Autoon mentyä S nukahti heti,nukkui pari tuntia, ja karkkiaski unohtui laukkuuni.


Heräsin hetki sitten ja samalla kuulin tömähdyksen ja pieniä askeleita.
S katsoo ovelta "Mihin se meni se Puuha Pete pastilleja??"
 En voi kuin ihmetellen naurahtaa,
"Ai nytkö sää muistit ne. Näitkö sää unta niistä pastilleista?"
"Mihin meni se Puuha Pete pastilleja, S hakkee ja tullee kohta takas nukkumaan", mennen jo portaita kohti alakertaa.




"What mind she has?", totesin naureskellen isille ja kerroin edellisen tarinan.

"Yksi lellou. Green. Red. Siinä äitille kans. Mennään sinne syömään olohuoneeseen. Supriiiiise!".


En nyt aivan näin suunnitellut maanantai-aamua saatikka aamupalaa, mutta vieläkin vain ihmettelen, että mitä tuon tytön päässä oikein tapahtuu. :)

Hyvää alkanutta viikkoa!

torstai 21. tammikuuta 2016

Mageen magenta imetystunika

Vihdoinkin sain aikaiseksi tehdä myös itselle jonkun vaatteen. Tällä hetkellä vaatekaapissa on aukko oikeasti hienoihin imetysvaatteisiin, sellaisia kun ei hirveästi ole tarjolla ja (ymmärrettävästi) mihinkään huokeaan hintaan. Pitemmän aikaa on ollut haaveissa tehdä imetysvaatteita, ja nyt kun olen jonkun verran harjotellut noilla pienemmillä vaatteilla, niin uskalsin lopulta tarttua haasteeseen. Ja kankaaseen, jota luonnollisesti tulisi enemmän menemään - myös hukkaan jos ompelus epäonnistuisi...



Noshin magenta Anemone Paisley on syys-talven '14 kangasmallistosta, ja minulle se päätyi hyppysiini Kangashamstereista ostetun tilkku- tai ennemminkin aarrepussin mukana. Samoin magenta-harmaa maksiraidallinen kangas. Näitä siis oli pussissa erikokoisia paloja, niinpä oikeastaan ei ollut muuta mahdollisuutta kuin koota vaate useammasta pienemmästä palasesta. Kaavaksi valikoitui OB:n Loving-imetystoppi. Kietaisutyyppisellä yläosalla tätä kun kehtaa pitää myös imetysajan jälkeen.

Vaikka ensin aijoin tuotakin kaavaa lähteä vähän soveltamaan, ei kangasta ollut kuitenkaan yhtään enempää. Kyllä oli kaavojen osissa melkoista kääntämistä ja sovittelua nytkin ja osa on aivan sentilleen kankaan ehdoilla (muutama pieni kaistale vielä jäi johonkin projektiin). 



Mallista poiketen tein hihat pitkänä, ja alaosan samoin hieman pidempänä. Mittoihin en oikeastaan joutunut sen kummemmin koskemaan, kuin että vähän suuremmilla saumavaroilla tein nuo etukappaleet (sikäli kun kangasta riitti!)

Toinen raitakangas on niin ikään jo loppuunmyyty Noshin syksyn '15 mallistosta Maxiraidat magenta-hiekka, ja tosiaankin jotenkin muistelin tuon aarrepussukan kankaan olleen samaa. Niinhän ei kuitenkaan ollut, minkä huomasin aloittaessani projektia, eli tämäkin vaati vielä vähän miettimistä, miten sijoittaa erikokoiset ja -väriset ja vielä materiaaliltaan erikokoiset kankaat samaan vaatteeseen.



Omasta mielestäni hyvin onnistui näin ensimmäiseksi isommaksi projektiksi - ainahan sitä on pientä hiomisen varaa näin aloittelevana ompelijana. Mutta itse tykkään ja vieläpä odotan innolla uutta ompeluprojektia itselle! Ainoastaan harmittaa, ettei tätä kangasta ole enempää - mutta samaa löytyy kuitenkin keltaisena!! <3



PS. Magenta on ehkä nyt mun uusi lempiväri!

PPS. Virheen huomaavalle papukaijamerkki. ;)



perjantai 15. tammikuuta 2016

Raitabody

Tässä uuden vuoden ensimmäinen ompelutyö.



Kaavana jälleen OB:n Happy Squirrel (valekietaisubody). Body syntyi "tehdessä", jotain jujua siihen piti saada ja kun väritys on jo noin kirjava, oli sitä helppo jatkaa myös resorien puolelle. Toisen resorin minttu olisi näyttänyt toisessa liian pliisulta, ja taas tuo keltainen liian ruotsinlippumaiselta.


Nythän tuollainen raitabody oli Noshilla alennusmyynneissä enkä halunnut suoraan lähteä sellaista apinoimaankaan. Tuli mielestäni erittäin hieno (vielä muutama hienosäätö niin olisi täydellinen) ja käyttäjä oli ainakin tyytyväinen. Kokeilin tähän reunoihin kanttausten sijaan resoria ja se sopi ainakin tähän tarkoitukseen hyvin. Oli ainakin nopea "surauttaa".


Kaveriksi sopikin vaikka aijemmin ompelemani, baggyn kaavoista tehdyt keltaiset (okrat) housut.


Kankaat Nosh Organics.

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Joulupakettiin setti rokkaavaa Myyryä

Ehdin joulun alla ommella muutaman vaateidean pakettiin saakka käärittäväksi. Instagram-tilillä (sarkkuk) mm. näitä ompeluksia esiintyy sitä mukaa kun niitä valmistuu, blogiin päivitän näköjään sitten hieman viiveellä.



Kankaaksi valikoitui PaaPiin Myyry rokkaa ja Kangashamstereista löydetty ihan tätä varten ajatellen Noshin aijemmasta tuotannosta kelta-ruskeaa raitaa. Tietysti en ollut kankaan menekkiä ajatellut tuota Paapiin kangasta Kankaiden yön tarjouksista aikoinaan ostaessani, mutta no worries, ratkaisuksi täydennykseksi Hanhelista mustaa ja punaista trikoota (jolla myös kanttaukset).



Paidan kaava on Noshin ilmaiskaava (koko 92) ja bodeissa OB:n Happy Squirrel (valekietaisubody kokoa 68).




Pääsi se minun uusi saumuri siis urakalla koekäyttöön. Jos olisi aikaa ollut yhtään enemmän, olisin tehnyt vielä yhden paidan, en ihan täysin ollut tuohon nyt tyytyväinen muutaman pikkuvirheen sattuessa - ompeleitakin purin ja ompelin uudelleen pari kertaa.



Bodeja tuli siis kaksi samanlaista, ensimmäiseen en tässäkään ollut ihan tyytyväinen (lähinnä kanttaukset ei ihan täydelliset), niin päätin sitten tehdä toisen ja se olikin jo edellistään hieman parempi.



Käyttäjäksi pääsi vajaa 2-vuotias kummipoika (paidan sovitusmallina toimi meidän 2,5 v tyttö), hänen 6 kk pikkuveljensä ja meidän 5 kk poika. Koot siis meni vähän arvailujen varassa ja ehkä body(t) olisi voinut olla hieman isompi, kovia kasvamaan nuo poikavauvat, niin olisi jäänyt kasvunvaraa... Varmaan aika lailla justiinsa oli nyt tuo päälle, mutta jos nyt edes kerran-pari kelpaisi vauvan päälle.




lauantai 9. tammikuuta 2016

Tekemistä pakkaspäiviin

Viime päivinä on pakkanen paukkunut enkä varmasti ole ainoa, joka on miettinyt, miten saada taaperon aika (ja energia) kulumaan. Ja vieläpä loma-aikaan, kun kerhot, kahvilat yms. on kiinni. Tosin meillä onneksi otettiin varaslähtö perhekahvilan kevääseen ja oltiin maanantaina siis perhekahvilassa - tämän jälkeen kumpikin lapsi nukkui autuaasti parin tunnin päiväunet (harvinaista herkkua alkaa olla nykyisin). Kuitenkin tämän jälkeen täällä Oulun korkeudella pakkasta oli parhaimmillaan -29 astetta, enkä kyllä edes viitsinyt ajatella auton starttaamista ja lähtöä kylästelemään.


Käykää ulkona

Eräässä äitiryhmässä FB:ssä tästäkin oli hyvä keskusteluketju ja sielläkin jaettiin hyviä keinoja taltuttaa lasten energiaa sisätiloissa. Kuitenkin useamman ohjenuorana oli, että olipa miten kylmä tahansa, pieni happihyppely pihalla käydään tekemässä. Vaikka pukemisruljanssi inhottaakin jonkun vartin ulkonaolon vuoksi, kannattaa se tehdä. Minä kun ensimmäistä kertaa isille ehdotin viedä ylienerginen S ulos, tokaisi hän, että yksinäni saan mennä, jos tykkään niin paljon tuolla kylmässä olla. Muutaman tunnin päästä oli kuitenkin jo hiljaista miestä, ja puettuani Sn ja näiden mennessä kahdestaan hakemaan polttopuita, oli S jo viiden minuutin päästä nukahtanut pulkkaan. Olikin sitten sanoma jo ihan päinvastainen, että jos hän tämän olisi tienyt, vie hän joka päivä Sn ulos! Ulkonaolo kovilla pakkasilla on vain pukeutumiskysymys! Ja sisällä voi käydä hetken lämmittelemässä paleltuneita näppejään ja lähteä taas uudelleen ulos.



Kulje lähikauppaan kävellen


Ei tosiaan ole järkevin vaihtoehto laittaa autoa pariksi tunniksi roikkaan muutaman minuutin kauppareissun vuoksi, jolloin auto on taas hetkessä jäässä. Eli jos vaan suinkin pystyy käymään lähikaupassa kävellen, niin tee se. Ja tiedänpä monta, jotka kulkee näilläkin keleillä pyörällä ja itse myös tuota olen vuosikausia harrastanut, vaikka vähän tahmeaa kulku saattaa ollakkin. Minäkin Sn kanssa tein pienen kauppareissun, pulkalla edelleenkin, meillä kun lähikauppaan ei onneksi mene viittä minuuttia kauempaa kävellä. S onkin nyt alkanut ihan eri tavalla innostumaan kauppareissuista, ja vaikka ehdotinkin siellä hänelle autokärryjä, jotka ennen oli ihan hitti, niin neiti välttämättä halusi itselleen pikkukärryt, että hän pääsee itse ostamaan!



Luovaa tekemistä pikkukäsille ja -jaloille


Piirtäkää, maalatkaa, askarrelkaa, rakennelkaa majoja. Sisätiloissa luovuus valloilleen! Keskittyminen johonkin mukavaan näpertelyyn auttaa laittamaan taaperon edes hetkeksi istumaan paikalleen. Meillä S on nyt innostunut värityskuvista ja haluaa äidin aina mukaan "piirtämään". Ymmärrän nyt kyllä hyvin, miksi ne aikuisten värityskirjat on olleet viime aikojen hitti, onhan tuo koukuttavaa puuhaa. Majaleikit on varmasti vähän isompienkin lasten mieleen. Samaan kategoriaan meillä menee myös laulaminen ja tanssiminen ja DVD:ltä pyörivä TitiNalle oli taas pitkästä aikaa mieluinen äidinkin korville.



Katsokaa elokuvia ja suosikkisarjoja


Arvaan, että Netflix on ollut viime päivinä suosittu palvelu. Maksullisten ohjelmien ohella on myös paljon ilmaispalveluja, joista voi katsella sekä lasten että aikuisten ohjelmia. Toistaiseksi itse en vielä ole löytänyt sopivaa rakoa katsoa omia suosikkisarjoja (puhumattakaan niistä uusista, joiden suhteen olen pudonnut kelkasta täydellisesti), vaikkakin mm. perjantai-illan Voice of Finland meni nyt Pakko katsoa -kategoriaan. Meille viime päivien pelastus on ollut Ylen Lasten Areena, jonka saa ladattua niin puhelimeen, tablettiin, tietokoneeseen kuin muuhun internetyhteyden mahdollistamaan laitteeseen. Me taannoin hankittiin televisioon Internet TV Box, ja sen kautta on nyt katsottu lähes nonstoppina mm. Risto Räppääjää.



Petivaatteet ulos tuulettumaan


Sopivasti nämä pakkaskelit sattuivat nyt joulun jälkipyhille, kun ohjelmassa oli muutenkin joulun poissiivoaminen. Samaan siivoamisrumbaan mattojen ohella kannoin petivaatteet ja sohvatyynyt pihalle tuulettumaan. Vaikka pölypunkkien karkottaminen ei se varsinainen tarve olisikaan, on ulkoilmassa raikastunut peitto ihana vetää illalla nukkumaanmennessä päälle. Hyvänä vinkkinä myös kaikki lelut voi viedä pakkaseen pöpöt tappamaan.



Sulata pakastin


Parempaa ilmaa pakastimen sulattamiselle saa hakea! Pakasteet saavat osakseen syväjäädytyksen ulkona. Vaikka meillä kahden avoinna olevan pakastimen sulattaminen saattoi hetken vaikuttaa negatiivisesti lämmitykseen, oli sulattamisen tarve näköjään hyvinkin paikoillaan, ja pitkässä juoksussa energiaa tullaan luultavasti taas säästämään. Samalla tulee tehtyä myös inventaario arkkupakastimen kätköihin ja hyödynnettyä jo "unohdetut" ruuat ruoanlaittoon. Meillä S olisi myös innokkaasti auttanut äitiä tässä puuhassa (varsinkin siinä pakasteiden syömisessä, kun hoksasi jäätelöpakkaukset...), mutta edellä mainitut vinkit mm. telkkariohjelmien suhteen kannattaa hyödyntää tämän prosessin aikana.



Äidille omaa aikaa


Tiedätte varmasti, että useamman päivän sisälläolon jälkeen äidin päässä kohta piippaa ja pahasti... Jos lapset siis nukkuvat päiväunia, ota tämä aika itsellesi ja tee eteenpäin omia juttujasi. Jos taas päiväunista on jo luovuttu, valjasta isi, mummo tai muu auttava käsi lapsia hetkeksi hoitamaan. Arvaatte varmaan, mitä olen taas ottanut itselleni uuden työn alle, kun hetkenkin saan omaa rauhaa. Olipa se sitten ompelu, salilla käynti tai nukkuminen, tunnin-parin breikki äidille tulee varmasti auttamaan koko perheen hyvinvointiin. :) (Ja hei, suokaa tämä vastavuoroisesti myös isille, mikäli hän vielä on kotona eikä esimerkiksi jo palannut lomilta töihin).



perjantai 8. tammikuuta 2016

Ilmainen kuvakalenteri Liberokerholaisille

(Sisältää mainoslinkkejä)

Tämä tarjous meinasi itseltänikin livahtaa ohi, kunnes Miia Metso blogissaan vinkkasi sähköpostiin kumahtaneesta Liberokerhon uutiskirjeestä. Tämä sähköposti siis saattaa livahtaa joillakin roskaposteihin. Minulla se vaan oli jäänyt lukematta kaiken tuon Tarjoukset-välilehden mainospostin seasta.

* Tarjous koskee yhtä A4 Simple seinäkalenteria, jonka saat tilata maksutta (arvo 16,90 €). Tarjous on voimassa kerran asiakasta kohden ja se koskee enintään yhtä (1) kuvakalenteria. Maksat vain toimituskulut (6,90 €) ja mahdolliset lisäoptiot.


Tilauksen ehtii tehdä tammikuun aikana. Normaalisti tuon 16,90 € arvoisen kalenterin saa siis ilmaiseksi, maksat siis vain postikulut 6,90 €.

Itse laitoin tuon jo tilaukseen, persoonallinen joulukalenteri on aina mukavampi kuin tavallisen tylsät seinäkalenterit. Tämä on myös hyvä lahjavinkki vaikka isovanhemmille tai kummeille.





Lisäksi, jos olet liittynyt Ostohyvitys.fi -palveluun, saat sitä kautta myös bonusta ostoksestasi. Ostohyvitykseen voit liittyä vaikka minun kauttani, jolloin saat käyttöösi 5 € arvoisen liittymispalkkion ja minä suosittelupalkkion. Tilityskelpoisia bonukset ovat aina 15 € jälkeen. Liity siis nyt!


Ja hei, jos kiinnostaa vielä saada 40 ilmaista valokuvaa, niin nyt minulla on mahdollista lähettää sinun sähköpostiisi kaverikutsu. Eli jos haluat saada ilmaiset 40 kpl kuvankehitykset PhotoBoxilta, jätä kommentteihisi toimiva sähköposti, niin lähetän kutsun sinulle. (Saan palkkioksi myös itselleni vastaavan kuvakehityksen).


Hei! Oletko jo kuullut PhotoBoxin kuvapalvelusta? Kokeilin ja ihastuin, joten ajattelin suositella sitä sinullekin. PhotoBoxin sivuilla voit tehdä digikuvistasi vaikka mitä: kuvakehityksiä, kuvakirjoja, kalentereita, kortteja, kuvamukeja, jne. Voit myös turvallisesti käyttää sivustoa digikuviesi säilyttämiseen tai jakamiseen. Kaverikutsuni ansiosta saat tutustumistarjouksena 40 kuvakehitystä ilmaiseksi ! Terveisin, Sarkku K

keskiviikko 6. tammikuuta 2016

(Blogi)vuosi 2015 2/2

HEINÄKUU

- Käytiin otattamassa perhe-, raskaus- ja 2-vuotisvalokuvia Let's Foto -valokuvausliikkeessä. (Ja sain jopa joulukorttien mukana lähetettyä nuo Sn kuvat!)
- Odotuksen pitkittyessä ehdin kirjoittaa muutaman postauksen mm. siitä, kuinka meillä viimein, täysin sopivasti vauvan syntymän alla, päästiin irti tutista, ja millainen on 2-vuotias taaperomme
- Ompelin pitkästä aikaa. Tammialesta ostetut kankaat sai inspiraatiot valloilleen, ja Noshin Hearts-kankaasta syntyi neuletunika.
- Kävin myös autokaupoilla ja lupasin asiasta jatkokertomusta. Noh, mitäänhän ei ole vieläkään tapahtunut asiassa sen suhteen, että auto myytiin meille vian kanssa ja asiasta tein viimein valituksen Kuluttajariitalautakuntaan 4 kuukautta sitten. Auto onneksi toimii vielä toistaiseksi.
- Vuoden odotetuin kohokohta eli vauvan syntymä tapahtui viimein toisen käynnistyspäivän jälkeen 23.7. Sairaalassaolo oli varmasti Sllekin jännää ja edelleen hän muistelee sitä, kuinka isänsä kanssa tuli linja-autolla, sai syödä matkalla luumuja, ja äiti antoi sairaalassa leipää :)




2-vuotiaamme
Hei, hei tutti!

Synnytyskertomus



ELOKUU


- Käytiin "näyttämässä" vauvaa sukulaisille, kun vain viikon ikäisenä käytiin pikkuserkun ristiäisissä
- Isillä alkoi koulu, eli minulla alkoi arki kahden pikkulapsen kotiäitinä
- Järjestin Me&I -kutsut, ja saatiinkin tupa mukavasti täyteen vieraita (jotka pääosin taisivatkin tulla ihastelemaan uutta vauvaa)
- S aloitti avoimessa perhekerhossa käymisen 3x viikossa
- Vauvan nukkuessa kävin poimimassa mustikoita ja mietin, että jos vain aikaa olisi, ennen vanhaanhan niitäkin tuli kerättyä myyntiin asti. Sitten puolitosissaan kerroin ajatuksesta isille ja siitähän se sitten lähti... Toisin sanoen kuukausi urakoitiin mustikkametsässä työjaolla isi poimi koulusta tultuaan ja minä puhdistelin aina vauvan nukkuessa ja Sn ollessa kerhossa. Ja tulihan sitä poimittuakin ämpäri poikineen, n. 250 litraa...
- Viimeisen kerran aamuvarhaisella meni mustikkamettään minä, ja oli jo sen verran mehustuneita, että ampiaisetkin oli houkutelleet paikalle. Siinä poimiessani mietin, että mikä kumma se sormessa pistelee ja katsahtaessa olin saada sätkyn, kun amppari istui peukalossa kiinni! Tulipa muuten juostua hetki, ja kotipihalla huomasin toisen mokoman reidessä eli lensipä muuten vaatteetkin nopeasti päältä! Onni onnettomuudessa oli hanskat, joihin piikki oli jäänyt kiinni. No, sain myöhemmin poimittua ämpärin täyteen hyönteisverkon suojissa, mutta tosiaan jäi viimeiseksi sankoksi tuo!





SYYSKUU

- Alkukuusta juhlittiin nimiäisiä eli R sai nimen, ja äiti leipoi taas monta päivää putkeen
- Hurahdin ompeluun Noshin kilopussin ja kankaiden myötä, ja lapsille valmistuikin useammat housut vielä vähän harjoitusmielessä, erilaisia kaavoja kokeillen
- Hyödynnettiin vielä alkusyksyn hienoja säitä mm. leikkipuistoillen Sn kanssa. Aloin myös käymään Sn kanssa pitkän kesätauon jälkeen uudelleen uimassa uimahallin perhevuoroilla






LOKAKUU

- Vierailtiin Me&I-kutsuilla, joissa yllätysyllätys en tullutkaan ostaneeksi mitään ihailuistani huolimatta
- Ompelin itsellekkin jotain - pienistä palasista hamstratuista kankaanpalasista sain aikaiseksi hyvän käyttövaatteen. Lisäksi ensimmäistä kertaa ompelin vauvalle pari bodya. Vapaa-aikani käytinkin tässä kuussa ompeluun
- Syyslomalla käytiin lomalla mummoni luona, S oli tietysti innoissaan ja mummo ilahtunut lapsenlapsenlasten näkemisestä. Itse sain arjen kiireet hetkeksi pois mielestä, ja S muisteli "L-mummon" luona käyntiä pitkään.
- Myös minun omaa isääni, lasten pappaa nähtiin nyt useammin, kun tämä pääsi muuttamaan tänne meidän perukoille. Käytiinkin papan luona kylässä viikottain, ja pappa sekä papan "uusi koti" oli Slla paljon mielessä.
- Kirjoitin pitkästä aikaa blogin puolelle Meidän päivä -tyyppisen postauksen






MARRASKUU

- Vietettiin isänpäivää, lapset askarteli itse kortteja (äitin avustuksella toki)
- Kävin pitkästä aikaa kävelyillä, kun otin rutiiniksi perjantaisin käydä vaunujen kanssa kierroksen kirjastossa (lainattiin ompelulehtiä ja Slle lukemista), kaupoilla ja postissa.
- Muu vapaa-aika menikin sitten tonttulakkitehtaassa, kun tuli tilauksia ommella Noshin tähtineuleesta tonttulakkeja
- Koitti Sn odottama reissu "Hoppoppiin" eli HopLoppiin, jonne olisin saanut ottaa mukaan muutaman muunkin lapsen... Tämä toki selvisi vasta ovella ja harmitti kyllä vietävästi hetken aikaa.
- Poin myös kaiken maailman tapahtumien keskellä maailmanahdistusta






JOULUKUU

- Joulukiireet koitti... Toisin sanoen askarreltiin, leivottiin torttuja ja pipareita, S innokkaasti mukana ja ainakin nyt taikinaa ja koristeita syöden
- Ehdin toteuttaa muutaman ompeluksenkin joulupakettiin
- Kirjoitin pitkästä aikaa katselmuksen, mitä Slle kuuluu kaksi ja puolivuotiaana
- Joulu koitti, ja odotettu vieras Joulupukki kävi kylässä tuoden Sn toivomia lahjoja
- Päätin lopulta pitkän jossittelun päätteeksi aloittaa blogini kirjoittamisen täysin uudelta pohjalta
- Niin ja muuten se kesällä aloitetty kylppäriremontti - se jatkuu edelleen (mutta toivon mukaan kohtapuolin saa esittelyn vaikka tännekkin)
- Uusi Vuosi vaihtui yhtä kiireisissä merkissä kuin mikä tahasa päivä, kun mm. autoin pappaa muuttopuuhissa. Raketteja katsottiin myöhäisellä iltakävelyllä ja Skin jännittyneenä valvoi puoleen yöhön saakka






Semmoinen oli vuosi 2015. Uusi vauva syntyi ja kasvoi isoksi pikkuvauvaksi. Syksy kiirettä täynnä ja monenlaisia pieniä projekteja, joista osa edelleen jatkuu uuden vuoden puolelle. Pieniä ilonaiheita kuitenkin kaiken häslingin keskellä. Kiitos seuranneille ja toivottavasti jatkatte mukana tänäkin vuonna!