4 kuukautta

Pieni mies se vaan kasvaa ja on jo melkoinen pötikkä! Neuvola-lääkärihän meillä on vasta 3 vk päästä, eli epävirallisiin kotimittoihin on nyt tyytyminen. Painoa oli tänä aamuna n. 7,1 kg, pituutta ainakin 64 cm (vähän sinne päin) ja tontulakkimallina on toiminut viimeksi 44 cm mitoissaan. Vaatteissa käytössä on jo 68:t siinä vähän pieniksi jo käyvien 62 rinnalla (paitsi esim. Noshin 50/56 on vielä hyvinkin sopiva). Rintamaidolla vielä kasvaa ja suunnitelmia täysimetyksen lopettamiselle ei vielä ole.

Poikaa kehutaan kovasti jänteväksi tyypiksi. Paljon ei viihtyisi enää sylissä makuulteen tai selälleen vaan väkisin yrittää pyrkiä pystyasentoon. Jos sohvatyynyjä vasten laittaa, niin kerrankin kurottautui itsekseen istuma-asentoon, ja sitterissä saa olla remmit varmasti kiinni, kun siinäkin kurottelee pystyyn ja kurkottelee reunan ylitse. Kääntyy lattialla kyljelleen (ne kerrat kun siellä uskaltaa pitää, elo isosiskon kanssa kun ei sitä yleensä salli). Hyppiä tykkäisi kovasti, jos joku vaan jaksaisi seitsemää kiloa hyppyytellä. (Mielessä kävikin jo, jos hyppykiikun saisi johonkin asennettua.)

R on hyväntuulinen ja nauravainen veitikka. Vieraat hurmaa suloisella hymyllä ja naurullaan. Osaa myös olla vaativa ja huutaa, kun ei äiti aina ehdi palvelemaan heti, kun hätä yllättää. Yleisimmin huudon syynä on nälkä, märkä vaippa, seuran/sylin puute, tai tutti tippunut. Tutti on edelleen tärkeä, vaihtoehtoisesti imettäisiin peukaloa tai tungetaan koko nyrkki suuhun. Isosiskokin onneksi osaa jo tutin käydä pyynnöstä antamassa pikkuveljelle. Väsymystään välillä huutaa varsinkin, jos isosisko mesoaa vieressä, on herättänyt kesken unienkin monesti ja ihan kiusallaankin nauraen menee viereen huutamaan.

Nyt R on alkanut selvästi enemmän tarkkailemaan ympäristöään. Seuraa välillä Sn puuhia ja haluaisi tarttua leluihin, hiuksiin tai ottaa vaikka kädestä kiinni. Muutenkin muiden lasten puuhat mietityttää, ja jos joskus nukkui muiden mesotessa vieressä, niin nyt valvoo parikin tuntia kerrallaan ja yrittää seurustella ja jutellakkin. "Öö, yy, äiii, eeiii" löytyy ainakin sanavarastosta vähän eri painoilla kulloisenkin mielialan mukaan. Äidinkin puuhia seurailee, jos vaikka äiti tekee ruokaa. Muiden syödessä R katsoo sitteristä tarkkaan, ja kun joku kääntyy häntä katsomaan, silmät välähtää ilosta ja kihertelee tyytyväisenä saamastaan huomiosta.

Selvää rytmiä ei vielä ole, mutta tosiaan valvoo jo pitkiä pätkiä, parikin tuntia kerrallaan, päivän aikana. Ehkä siinä puolenpäivän maissa/jäljestä nukkuu yleensä pisimmät 2-3h päikkärit. Iltauni alkaa painaa tasan klo 21, siinä on kyllä kuin Herra Aika, kiukku tulee jos ei tasan silloin lähde iltapuuhiin ja nukuttamaan. Vielä nukkuu yöt äidin kainalossa, ja siinäpä on hyvä myös maitoa imeskellä pitkin yötä. Siitäkin kirjoitin postauksen, kun _yksi_ yö oli, jolloin ei herännyt maitoa juomaan/kun heräsi niin ei kelvannut, ja liekköhän sitten kipeänä ollut. Muuten meillä onkin joku 3kk:n tehoimukausi jäänyt oikein päälle, monta kertaa yössä juo maitoa (ja todellakin ihan juomalla juo eikä vaan unissansa maiskuttele). Jonkun verran on nyt alkanut kuolaamaan ja muutaman kerran huutanut niinkin, ettei maitokaan ole auttanut, eli jos sieltä hampaita kohta on tuloillaan.

Ihana äitin poika. ♡