Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

torstai 26. helmikuuta 2015

Ennen oli vaivalloista, nykyään kummallista

Saunassa kuultuja elämänkokemuksen ääniä. Mukana oli 4-5 vanhempaa rouvashenkilöä, ja keskustelu lähti siitä, kuinka eräs heistä kertoi saaneensa juuri uuden kiukaan, joka pienen säätämisen jälkeen oli alkanut lämmittää.

Kesällä -14 saunanlämmityspuuhissa


- Sähkösauna ei kyllä voita puista, mutta onhan siinä vaivaa! Pitää kantaa puut liiteristä,  kantaa vesi, ja vielä siivota roskat ja tuhka! -Mutta ennen se vasta vaivalloista oliki, kun piti hakata jäähän reikä, että sai vettä.

- (Erään rouvan) sisko oli juuri laittanut puusaunan itelleen ja kanto itse sinne kaikki veet. Naapuri oli kauhistellut, että miten hän nyt noin vaivalloisesti asian jaksaa tehdä! Tämä sisko oli tuumannut, että tykkää tehdä asioita, joiden eteen joutuu näkemään vaivaa. -Ja pysyyhän siinä kunnossa! - Ja kuluupahan siinä aika!

- Nykyään kaikki on kyllä niin helppoa -Liian helppoa! -Ja silti ihmiset on paljo väsyneempiä -Ja marisee ihan turhista asioista

-Ei ennen oltu kuullukkaan, että pitäis käydä jossain kävelyllä, kun nykyäänhän suositellaan tunnin kävelyä. -Ei sitä ennen ehtiny! -Niin, kyllä siinä päivän aikana sai hyötyliikuntaa.

- Nykyään ei voi oviakaan pitää enää auki. -Ennen pystyi jättämään vaan luudan oven taakse ja lähteä eikä sinne mennyt kukaan. Kyllä nykyään on meno ihan kummallista. -40 vuoteen ei tarvinnu ovea laittaa lukkoon mutta nytpä pitää olla päivin öin. -Nykyään ei enää päivälläkään voi pitää ovea auki, kun kaikenlaisia hörhelöitä liikkuu. - Siltäkin (naisen nimi) varastettiin se lompakko ihan nenän eestä, kun oli joku tullut sisään. - Niin, siinä kun vesilasia haet kun janottaa, niin kyllä ne vie. Vanhustentalojahan ne kiertää paljon, tais olla samat ihmiset kyseessä.

- Ennen saatto mennä kyläänki millon vaan, mutta nyt pitää oikein pyytää. -Ja sitä tarjottavaa pitää olla sen seittemää sorttia. -Ennen mentiin millon mentiin ja sitä tarjottiin mitä oli. Emäntäki saatto istua kutomukset sylissä. -Isäkin aina sano, että vieraat tullee ajallaan ja talo ellää tavallaan.

- Ja naapureita autettiin aina. -Aina yhdessä tehtiin potunnostot ja puitiin vilja. Semmosta talkoohenkeä oli enempi. -Jos näki että naapurissa nostettiin pottuja, niin sitä mentiin auttamaan. Ja koulustaki sai vapaata. - Emännät meni joukolla auttamaan naapuria pirtin siivouksessa, ennen oli ne oli niin isoja -Nytkin tippu lumet katolta, ja mietin että kutsun kaikki kylän miehet talkoisiin, siinä ei ois lapion kanssa kauaa menny. Mutta soitin sitten pojalle ja hän hommas tekijän siihen. Ei sitä ite ois saanu -Ois pitäny olla rautalapio -Ja se märkä lumi oli ku kiviä.


Ajatuksia nykypäivään!

lauantai 21. helmikuuta 2015

Nosh-kutsut

Emännöin juuri Nosh-merkin vaatekutsuja. Oon ollut aikasemmin kaks kertaa Noshin kutsuilla ja luvannut jo tuolloin itsekin pitää. Nyt sitten sain aikaiseksi ja hyvä niin, uusi kevät-kesämallisto lapsille julkaistiin vast'ikään ja se miellytti omaa silmää kyllä kovasti.


Vieraitakin saapui pari. Harmillisesti muutama joutui perumaan päällekkäisyyksien vuoksi, mutta näitä nyt sattuu. Lapsivieraitakin ootettiin Slle kaveriksi, mutta äidit pääsi tulemaan paikalle ilman lapsiaan eli S joutui nyt viihtymään tätien kanssa.


Tärppiostoksia minulla oli lapselle, vaikken etukäteen päättänytkään vielä, mitä tilaisin. Naistenvaatteetkin vilasin läpi mutta potentiaalisin vaihtoehto, mustat housut oli jo kokoista ( ?ko'ista? help suomen kielen taivutus) myyty loppuun eli äitille ei nyt tullut vaatekaappiin mitään uutta. Lapselle sen sijaan iso tilaus ja jokunen lahjakin tuli tilattua. Omalle tilasin vaatteet koossa 86/92 eli menee pitkään.


Perhosbody. Perhoskuosi oli yksi suosikkejani ja arvoin pitkään, minkä tuotteista tilaan. Tämä body ehkä on kuitenkin monikäyttöisin meille. Perhosta löytyi myös mintturaidallisena tunikana. Näistä saikin mukavat lahjaideat tytöille. (Tähän en kuitenkaan viiti lahjaostoksia laittaa niin pysyy yllätyksenä! :) )


Pallot paita, harmaa. Tämä minttupallopaita eksyi tilaukseen pitkälti koska oli alennuksessa. Mutta mukava peruspaita sekä tytölle että pojalle.


Omenat tunika. Tämä omppukuosi oli pakko kotiuttaa ja tätäkin arvoin, että minkä tuotteen valitsen. Jonku mekon halusin kotiuttaa ja tämä on sikäli hyvä, että menee myös arkikäyttöön ja on yhdisteltävissä monen eri alaosan kanssa.


Easy Jogger minttu-vanilja. Ihanan väriset, rennot housut käännettävillä resoreilla lähti alennuksen myötä tilaukseen. Näitä tilattiinkin kutsuilla sekä tytölle että pojalle. Nämä sopii hyvin yhteen vaikka tuon ylläolevan Pallopaidan kanssa.

Edit: Ehti loppua nuo housut! Eli ilman jäin.


Rock  Star, vadelma. Tämä oli pakko-ostos sikäli, et tä tilaukseen piti ujuttaa vielä jotain ja kun nämä vähän kaihersi mieltä, niin jätin sen arpomisen sikseen ja tilasin. Ihanan oloset housut.



Ilves kietaisubody, vaaleanpunainen. Pakko oli myös tilata tämä ihana body erikoishinnalla koossa 50/56 pienellä riskillä. Jos vauva on poika niin sitten pitää toivoa, että jos ei lähipiirissäkään ole vastasyntynyttä tyttöä, niin vauva ei olisi niin värinirso. ;)







Kirsikat body ja T-paita, violetti. Eli kuvissa olevat tuotteet violettina tilasin VIP-ostoksina (emännän etu+ostoskertymä). Sitä mekkoakin mietin, mutta mulla on olemassa samaa kangasta odottamassa tekijäänsä ja siitä oon jo kaavaillut (ei kirjaimellisesti, en oo tehnyt kaavojakaan) jotain mekon tyylistä, eli jätin sitten sille varaa vielä.


Edit: ed. mainitut tuotteet olikin loppu(!) eli tilasin sittenkin Kirsikat-mekon violettina.
Jos jotain kehitysehdotusta voisi Noshille antaa, niin se, että jos VIP-tuotteet loppuu kesken niin tilalle kyllä pitäisi olla jotain vastaavaa tuotetta, vai mitä?

Voi kun olis se lottovoitto osunu, muutama ihana juttu tuolla vielä ois ollu mutta joku budjetti piti sentään pitää mielessä! :) Panostin siis enemmän käyttövaatteeseen kuin ihaniin mekkoihin. Meiltä lähti myös jatkokutsut, eli seuraavaksi taidan satsata syysmallistoon sikälimikäli siellä tulee olemaan yhtä ihania tuotteita kuin tässä mallistossa.


(Pahoittelen kuvia jotka on siis screenshotteja puhelimella, pitäis saada aikaseksi korjata tuo oma läppäri tai ostaa sopivalla hinnalla ihan uusi.)

maanantai 16. helmikuuta 2015

Päiväkoti vs. perhepäivähoito

Vanhempia ja etenkin äitejä puhututtaa töihinlähdön tullessa ajankohtaiseksi se, mihin oman kullannuppunsa laittaisi hoitoon. Meillä alkaa olla nyt kutakuinkin saman verran hoitokokemusta sekä päiväkodista että päivähoidosta, eli jonkinlaista vertailua voinee tässä vaiheessa lyhyen kokemuksen jälkeen jo tehdä. Paras asiantuntija olisi tietysti neiti itse, mutta ymmärrettävästi häneltä lienee vähän vaikeaa kysellä asiasta, eli nämä on nyt äidin huomioita asiasta.


Alotettiin siis syksyllä yksityisessä päiväkodissa, kun siellä sillä hetkellä sattui olemaan yhden lapsen mentävä aukko mm. joidenkin osa-aikaisuudesta johtuen. Uuden vuoden jälkeen siirryttiin yksityiselle perhepäivähoitajalle, joka sekin järjestyi parin päivän varoajalla, kun päiväkodissa tuo aukko taas täyttyi. Minulla itsellä lapsena ei ole kokemusta muuta kuin perhepäivähoidosta, joka sekin oli omassa kotona äidin kanssa, eli olihan minun käsitykset päiväkodista jo aluksi täysin nollat ja pph:stakin hieman erilaiset. Mutta tässä siis hiukan minun näkemyksiä ja ajatuksia asiaan.



Hoitajat
Päiväkodissa luonnollisesti on useampi hoitaja, kun pph:ssa heitä on tasan se yksi. Useampi hoitaja mahdollistaa toki sen, että periaatteessa lapsella on koko ajan vähintään yksi silmäpari ja syli lähellä, vaikka oma hoitaja ei heti kaikkialle ehtisikään. Pph taas yksin jakaa huomionsa useammalle lapselle. Toisaalta pph paremmin pystyy keskittymään muutaman lapsen tarpeisiin, kun taas päiväkodissa saattaa useampi lapsi viedä huomiokyvyn juuri siitä yhdestä lapsesta toisaalle. Jos hoitaja on sairaana tm. on päiväkodissa tietysti paremmin asiat, pph:ssa sijaishoidon järjestäminen saattaa olla mutkien takana. Meillä on kokemuksia pelkästään aivan ihanista hoitajista molemmissa paikoissa, mutta olen erinäisistä paikoista lukenut kokemuksia myös siitä, miten hoitajan kanssa ei niin ole "synkannut" tai ei niin olekkaan huomioitu lapsia yksilöinä, ja se on tietysti ikävä juttu jos se lapseen vaikuttaa.


Ryhmä ja kaverit
Päiväkodissa lapsella on kavereita useita, pph:ssa yksi tai vain mutama. Riippunee lapsenkin omasta persoonallisuudesta, mikä sopii paremmin. Pienille lapsille ehkä helpompi olisi pienempi ryhmäkoko. Meidän reipas tyttö kyllä sujahti nopeasti isomman ryhmän ja vanhempien lasten joukkoon, ja pph:ssa helpommin saattaa tulla kinaa yhden kaverin kanssa koko ajan leikkiessä, kaverussuhteen ollessa toki kiinteämpi.


Lelut ja huvit
Päiväkodissa on laatikoittain leluja ja pelejä mistä valuta, erilaisia huoneita eri aktiiviteeteille jne. kun taas pph:ssa on samat muutamat lelut ja vähemmän tilaa liikkua. Toisaalta kun on vähemmän lapsia, pääsee liikkumaan ulos vapaammin ja pph voi hyvin omien mielenkiinnon kohteiden mukaan viedä lapsia pienille retkille, kerhoihin, uimaan, kauppaan ja mitä milloinkin. Ison ryhmän kanssa logistiikka saattaa tuottaa ongelmia jatkuvaan hoitopaikan ulkopuoliseen aktiviteettiin, vaikka resursseja muuten ehkä olisi enemmän kertaluonteiseen retkeen. Pph:ssa on myös mahdollista osallistua arkisiin askareihin, meilläkin neitokainen on halunnut heilutella luutua, myös esim. leipominen on helpommin järjestettävissä muutaman kuin kymmenten pienten lasten kera. Ulkoaktiviteetit sitten vielä erikseen, pk:ssa neidillä paras paikka oli kiikku, jota voi nyt olla ikävä - toisaalta nyt taas voi leikkiä leikkimökissä.


Ruoka ja ruokailu
Suomessa nyt yleensä saa perushyvää ja -terveellistä ruokaa missä vaan. Kun 20 lasta haluaa yhtä aikaa syömään, saattaa härdelli olla melkosta, paria lasta lienee helpompi istuttaa syömään ja kaataa vettä/maitoa/mehua kuin ees taas hyöriessä. Päiväkodissa saattaa ruokalista olla tarkemmin laadittu, ja varsinki julkisissa ruoka voi tulla jopa keskuskeittiöltä. Pph:ssa hoitajan mieltymykset ja oma panos on avainasemassa, ihanaa on löytää hoitaja, joka arvostaa kotimaisia tuotteita, lähiruokaa ja luomua, sekä mahdollisimman pitkälle pyrkii olemaan käyttämättä mitään lisäaineita.


Teemat
Nykyään päiväkodeissakin on mistä valita, on liikuntaan, musiikkiin, kodinomaisuuteen ja ties mihin painottuvaa. Mutta harvassa vielä lemmikkejä on, pph:ssa kun saattaa olla eläimiäkin, jos lapsi vain heidän kanssaan kykenee olemaan. Voin vaikka vannoa, että meillä uuteen hoitopaikkaan sopeutumista auttoi paljon eräs pieni koiruli, joka innokkaasti leikkii lasten kanssa - ja toisin päin.



Ite oon siis tyytyväinen ollu molempiin hoitomuotoihin ja jos ois pakko nyt valita toinen, niin hankala ois päättää mieluisampi! Oli harmi vaihtaa pois päiväkodista, mutta nytkään en haluais vaihtaa muualle. Toki perheillä saattaa vaikuttaa hoitopaikkaan muukin seikka esim. sijainti, meidän kohdalla välimatka kumpaankin on ollut kilsa-pari eli se ja sama. Neitikin on viihtynyt molemmissa, mutta ehkä tällä hetkellä tuon pikkukoiran hoito vois viedä pidemmän korren. ;)



keskiviikko 11. helmikuuta 2015

1,5 v. neuvola+lääkäri (1 v 8 kuukautta)

Viimein päästiin mekin käymään tuolla puolitoistavuotisneuvolassa, muutamaa päivää ennen 1 v 8 kk-päivää. Aika ois jo ollu viime viikolla, vaan olin vissiin varannut sen ajatuksella etten töissä olis, keskelle päivää, eli vielä piti sitä siirtää ja onneksi saatiin uus aika näin lähelle. (Ens neuvolan vois siis varata kohtapuoliin niin ei taas mene pari kuukautta yli.)

Ajanvarauksessa unohdettiin sanoa, että kloaika oli lääkärille ja neuvolatarkastus ois ensin, eli myöhässä mentiin ja hirveällä tohinalla piti ottaa neidiltä mitat. Mutruhuuli-itkut sitten päästi protestiksi, mutta lähtiessä sentään hymyili ja vilkutti. Mitat oli 83,2 cm ja piirua vaille 11 kg eli 10970 g, pää 45,5 cm. Pieni kasvupyrähdys (no ilmankos taas vaatteet tuntuu jäävän kinttanaksi), vastaavasti pieni lasku painoon kuten asiaan kuuluu. Pää menee tasaisesti omalla -2 käyrällä.


Lääkäri kyseli kuulumisia, muutenhan neidin kanssa menee hyvin, mutta se nukkuminen! No meilleppä on jo tulossa unikouluttaja neuvolan puolelta eli jospa hommaan saatais viimein joku tolkku. Lääkäri painotti lähinnä rytmien merkitystä mutta sanoi, että uniongelmat on lapsilla hyvin yleisiä ja ne saattaa myöhemmin korjaantua. Myös tulevan vauvan rooli mainittiin niin, että jonkunlaista taantumaa voi tulla Sn kehitykseen sitten, kun ei olekaan enää huomion keskipiste.


Sydänäänet oli hyvät, silmissä ei vikaa ja korvatkin olivat kunnossa. Lääkärin kanssa koottiin hienosti palikat päällekkäin, pallo haettiin penkin alta eikä sitä pelkästään heitetty, vaan hienosti potkaistiin. Sanoja neiti kertoili myös (eikä ollut tuppisuuna) ja ilahdutti uusimmalla taidollaan eli laskemisella "kooe, viisi". Kerroin, että osaa syödä lusikalla itse jos haluaa, haarukan käyttöä harjotellaan varovasti, pinsettiote onnistuu mm. marjoja popsiessa ja juo tavallisesta mukista jo. Pukeminen on alkanut omatoimisesti, sukat, lakki ja hanskat menee omatoimisesti, puserokin yritetään laittaa mutta väärin päin vielä menee ja siitä hermostuu. Lääkäri totesi, että hyvä tässä iässä, että omaa tahtoa jo löytyy.


Vastasi neiti siis hyvin ikäistensä kehitystä. Seuraava lääkärintarkastus on vasta piiitkän ajan päästä 4-vuotiaana, neuvolassa 2 v. tarkastus sitten kesällä.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Liikunnat tammikuu

Entinen sohvaperuna täällä terve! Pitkästä aikaa liikuntapäivitystä, kun on jotain mitä päivittää. Otin itteäni niskasta kiinni joulun jälkeen ja pakotin itteni liikkumaan, ikuinen haave ois löytää sillekkin lisää aikaa (=lapsenvahti) mutta näillä mennään nyt mitä on.


Alotin siis helpoimmasta  päästä ja aloin käydä uimassa. Työpäivän jälkeen oon nyt sitte ruukannu käydä perjantaisin. Lisäksi saatiin viimein sitä lunta, ja lisää lunta ja vielä lisäö, eli ei ollu enää tekosyitä miksi ei vois hiihtää. Jonku lenkin oon siis käyny heittämässä. Ekalla kerralla vajaa 3 km oli jo koitua liian isoksi palaksi, mutta vitosen lenkki meni jo kerran mäkisessä maastossa ja laakeella kankaallakin vajaa tunteroinen tuli hiihdettyä eli eiköhän se kunto siitä nouse. Haba on kans kasvanu lumitöissä tälle talvelle...

Ruokapuolellakin oon jotakuinkin terästäytyny. En oo pystyny luopumaan salmiakista, jota edelleen valitettavasti on pakko saada päivittäin, mutta vastapainoksi oon surautellut smoothieita ja syöny salaatteja.


Näillä eväillä kohti kevättä!