Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

perjantai 27. kesäkuuta 2014

12 kk

1 kk | 2 kk | 3 kk | 4 kk 5 kk  | 6 kk | 7 kk | 8 kk | 9 kk | 10 kk | 11 kk



Niin se vain vuosi pyörähti ohi liian nopeasti ja on aika viimeisen kuukausikatsauksen elämään vauvan, joka samalla muuttui taaperoksi.



Neiti on taas kasvanut kovaa vauhtia, ja jos viimeksi sanoin, että vaatteissa housut jää lyhyiksi, niin nyt alkaa kaikki pienemmät koot olla sortsimallia ja saa isompia jo kaivella esiin varsinkin, kun kesä muuttui näinkin kylmäksi. Ei vaan pihalle viitsisi parhaimpia laittaa, nimim. useammat housut jo tuhottu ikilialla. Mutta muuten meillä onkin käytössä sikinsokin vaatekokoja 60-80 ja tarkempi inventaario vaatekaappiin olisi kyllä paikallaan pienimpien pois perkaamiseksi. Vaipoissa ollaan vielä pääosin M-koon kestoissa, tosin mm. Kushiesit vetelee ihan viimeisiään ja joitakin L-kokosiakin on jo käytössä. Sukat on vaihtunut pääosin jarrusukkiin silloin, kun S viitsii niitä käyttää. Kenkiinkin ollaan jo totuteltu, ja S onkin oppinut jo kaivamaan omat ulkoilukenkänsä esiin vähän kuin vinkkinä äidille, että hän haluaa ulos.

(Meillä olis ollut tän viikon tiistaina 1-vuotisneuvola, mutta tämä lahopää äiti unohti sen... Saatiin onneksi uusi aika ens viikolle, mutta ei meidän "omalle" neuvolantädille. Päivitän tänne mitat sitten.)

EDIT NEUVOLA 1.7.14
Paino 9640 g
Pituus 74,5 cm
Pää 44,2 cm

Rokotteet saatiin 1-vuotissynttäreiden jälkeen osana rokotetutkimusta. Vielä olisi pistoskertoja jäljellä, joten näistä saatte lukea vielä omasta postauksestaan.



Kenkien  käyttö onkin alkanut pihalla tulla tarpeeseen kävelyharjoitusten kanssa. Vielä S ei itse kävele muuten kuin kädestä pitämällä. Sentään hän jo toisesta kädestä uskaltaa irrottaa otteen. Kävelykärryjen kanssa mennään, jos huvittaa. Mutta kyllä edelleen eteenpäin liikutaan konttaillen, tai ennemminkin polvilla pomppien - tämä tyyli onkin monia huvittanut. :)


Syönnit meillä sujuu useimmiten hienosti niin, että lähes kaikki kelpaa. Enemmissä määrin ollaan siirrytty siihen, että S syö mitä me syödään, kun ruuasta koppaan vain annoksen pois ennen suolan laittamista. Joskus (okei aika useinkin) hän tosin sitten haluaa sitä, mitä äitin/isin lautasella on, ja se näyttää monesti maistuvankin sitten paremmin. Uusia makuelämyksiä on olleet mm. kaikkien lasten herkut tuore mansikka ja vesimeloni. Ja onpa hän äidin kanssa maistellut mm. jäätelöä. suklaata ja kakkuakin. Välillä on ollut kausia, että ruoka kelpaa vain itse syötynä. Jos ei tuo motoriikka kävelemisen puolesta vielä ole aikaansa edellä, niin hienomotorisia taitoja harjoitellaan sitten senkin edestä mm. juurikin itse lusikkaa käyttämällä. Myös nokkamuki on välillä turha kapistus, kun vesi pitäisi saada juoda oikeasta mukista. Maitotuotteita syödään hapanmaitotuotteiden ja kauramaidon muodossa, nyt tuota kauramaitoa meneekin enemmän minun töissäollessani. Muuten edelleen S on melkoinen tissiapina! Normaalia maitoa ollaan muutama kerta kokeiltu lähinnä uunipuuron kanssa, kun me vanhemmat ei kummatkaan oikein maitoa juoda (minäkin vain kahvin kanssa). Niin nyt pohdituttaa koko lehmänmaidon juonnin tarpeellisuus, se kun on melko suomalaistyypillinen ilmiö, jota isikin ihmettelee.



Nyt kun kerhot/kahvilat on kesätauolla ja itsekin lähdin töihin, eikä olla salin lapsiparkkiinkaan ehditty, niin ei olla kovin paljon ehditty sitten lapsikavereita näkemään. Sen kerran mitä on nähnyt, niin hän on silminnähden ilahtunut muustakin kuin äitin seurasta. Oon koittanu sään salliessa siirtää leikkejä mm. tuohon takapihan leikkipuistoon. S onkin innokas kiikkuja, myös trampoliinilla "pomppiminen" on mukavaa - melkoinen hurjapää siis. Leikkimökissä astioilla leikkiminen ja "kokkaaminen", samoin kuin äitin muoviastiolla, on kans yks hyvä puuha. Lukemisesta tykätään edelleen, suosikkikirjoissa on selkeitä kuvituksia ja ääniä. Telkkarista ollaan kiinnostuttu nyt enemmän, siellä kaikki eläinohjelmat on hittijuttu.


S on melko kova "puhumaan", semmoista omaa "tökötökö" -kieltään. Paljon ei tässä asunnossa hiljaisia hetkiä ole! Uusia sanoja on "kakka", joka tarkoittaa vielä useampaa asiaa, mutta jota oon koittanu ohjata oikeaan merkitykseensä ja ajoitukseen. Hienosti jo vilkutetaan ja sanotaan välillä myös "hei hei". Lisäksi sanoja ja ääniä matkitaan jo todella monipuolisesti, ja ainakin äitiä huvittaa kovasti kaikkien eläinten äänien matkiminen, jossa apuna on vahvasti ollut meidän eläinäänikirja. Äänet yhdistyy myös hyvin eläimiin - koira on "hö-hö" [hau hau]. Hevosen hirnahduskin tulee kimeää ja korkealta, pitäisi vain päästä livenä heppoja näkemään, tällä haavia kun hepan virkaa toimittaa äiti, jonka reppuskaan edelleen kiivetään, jos äiti on kyykyssä lattialla ja silloin pitää leikkiä heppaleikkiä. Leeviäkin matkitaan erittäin onnistuneesti "miu". Lisänä on pihalla lauleskelevat linnut, joita esim. kävelyillä S välillä innostuu matkimaan (ja haluaisi rynnätä vaunuista perään).


Nukkuminen sujuu aikalailla entiseen malliinsa, paitsi että nyt kun itse useimmiten olen kotona vasta kymmenen jälestä, on isi alkanut Sn nukuttajiksi. Alkuyön S nukkuu omassa sängyssään, kun sinne on kannettu, mutta herää edelleen jossain vaiheessa, ja silloin otan hänet viereeni. (Nukkumisjärjestelyissä kuitenkin kaiketi on tarkoituksena kaikkien jaksaminen, ja minä en jaksa keskellä yötä mitään huutomaratonia.) Ja tissiä tuo vielä lupsuttaa yölläkin, joskus enemmän, joskus vähemmän. Yöunet nukkuu noin klo 22-08 välillä, vähän meinasi kesän valosuudesta johtuen alottaa aamuhulinat jo klo 5-6 aikana ja kerran herättiinkin noihin aikoihin. Vissiin S kuitenkin totesi olevan liian aikaista alottaa päivän puuhat, koska tuo aamuherääminen ei onneksi toistunut! Välillä tuo nukkumisajankohtakin on myöhäistynyt, jos alkuillasta on nukuttu vielä pitemmät unet - tämmöstä tää meijän elämänrytmi on. Päiväunet on pikkuhiljaa siirtäneet ajankohtaansa kohti iltapäivää noin klo 14-15 väliin vähän riippuen päiväohjelmasta. Välillä riittää yhdetkin unet, mutta jos ne on lyhkäset olleet, niin alkuillasta S tirsottaa vielä ne toiset (tai joskus vaikka kolmannetkin) pikku-unet.



~*~ ~*~ ~ *~ ~*~ ~*~ ~*~ ~*~ ~ *~ ~*~ ~*~~*~ ~*~ ~ *~ ~*~ ~*~~*~ ~*~ ~ *~ ~*~ ~*~

Tähän päättyi prinsessa Stamme kertova kuukausikatsaussarja! Sn elämään tulette jatkossakin kuitenkin kurkistamaan jossakin muodossa - suunnitelmissa on erilaisia teemapostauksia ja varmasti kuulumiskatsauksia lapsiarkeen. Lapsiblogien lukijatkin voivat siis edelleen jäädä seuraamaan tätäkin blogia! :)


perjantai 20. kesäkuuta 2014

Synttärilahjat

Pahoittelen postausviivettä - minun iltatyöt vaatii omat veronsa eli jos omaa aikaa oli ennestään jo vähän, niin nyt sitä ei ole juuri lainkaan. Mutta nyt viimein se odotettu postaus eli pääsette tekin näkemään, mitä meidän neiti sai 1-vuotislahjaksi. :)


Kuten lahjatoivelistauksessa mainitsinkin, lähti minun lahja klikkaamalla ostoskoriin ja sitten jäin jännittämään, ehtiikö se ajoissa perille. Keskiviikkoiltana kahdeksan jälkeen sain viestin, että paketti on saapunut Postiin, ja torstaina kävin sen sieltä noutamassa. Niinpä neiti sai juurikin ajoissa perjantaina synttärilahjaksi äitiltä & isiltä tämän SmartTriken. Eikä oltu ees ehditty pyörää kasaamaan, kun neiti jo oli sitä ihastelemassa! :)


Ei olla pyörää vielä pihalla kokeiltu, mutta testiajot sisätiloissa kertonee sen, että oli kyllä nappivalinta. Niin ylpeänä S pyörässä istuu ja haluaa vähän väliä sillä ajamaan, että mikä riemuhan syntyy, kun päästään isolle pihalle ajelemaan. Jos joku vielä pohtii lahjaideoita omalle (tai miksei jonkun toisenkin) lapselle, niin näillä kokemuksilla suosittelen tätä. Voin myöhemmin kirjottaa vaikka käyttäjäarviota, jos jotakuta kiinnostaa?


Ja kuten olen maininnut, on S innokas lukija, ja siksi nämä kirjalahjat oli ihanasti ajateltu lahja myöskin. Hermanni Hiiri hammaslääkärissä on neidin kätösissä ollut jo useampaan otteeseen, siinä kun on kivoja pieniä kuvia tutkittavaksi. Siiri ja Hurja Hunskeli sisältää taas enemmän tekstiä, eli se on tulevaisuudessa hyvä kirja vaikka iltasatuhetkiin.



Nukenrattaatkin neiti sai. Nukke meiltä puuttuu, mutta tässä onkin hyvä harjoitella työntämistä ja kävelemistä - kunhan ensin keksii jonkun painon tuonne kyytiin, mukkelis makkelis tuolla mennään vielä, kun S tukeutuu niin vahvasti noihin kädensijoihin eikä etupäässä ole mitään painoa.


Lisäksi ihanan värinen hiekkalelusetti ja Prinsessapallo! Pallo on sujahtanut jo jonnekkin piiloon, mutta ehti S sillä jo pomputtelemaankin. Lisäksi äitini oli ostanut pinkit kimaltelevat sukkahousut, jotka vielä on sen verran isot että pääsee odottelemaan kasvamista.


Mutta jotta ei aivan prinsessaleikeiksi menisi, niin saihan S autojakin! Ja niissä on parasta se, että ne on kuitenkin niin tyttömäisiä - eli kyseessä siis Animal Planet -sarjaan kuuluvat "lehmä" ja "koira" -autot (eli Ned ja Lila). Nää onkin mukavia, sarjaan ilmeisesti kuuluu enemmänkin osia, eli hyvä lahjavinkki tulevaisuuteen on täydentää tätä sarjaa. :)


Siinäpä nämä lahjat so far. Lisäksi S sai vähän rahaa, jotka ajattelin sijottaa tuohon pyörään, kun en oikeastaan keksi muuta, mitä just nyt tarttettais.

Kiitos vieraille ihanista lahjoista!

tiistai 17. kesäkuuta 2014

1-vuotissynttärit


Synttärit tosiaan oli virallisesti perjantaina, mutta aikataulujen vuoksi päätin pitää itse kemut sunnuntaina. Ihan hyvä, sillä puolta tuntia ennen kutsujen alkamista sain viimeisenkin kakun koristeltua, vaikka olin jo puolittanut aikomani räpöstysten määrän. Välissä kaikki näytti menevän pieleen - jo kovettuneesta sokerimassasta askartelemani ykkönen päätyi älynväläyksestäni mikroon ja suli tietenkin muodottomaksi; kermavaahtoa pursottaessa kerma valui kakun sivuilta alas ja alkoi osoittamaan läsähtämisen merkkejä kukkasissakin; enkä sitä tuorejuustoa osta ikinä tarpeeksi. Hästätessäni löin pikkuvarpaan ovenkarmiin, Slle ruokaa lämmittäessä avasin mikron oven osuen lautasella suoraan huuleen, ja syödessään S heitteli lähes koko lautasen sisällön pitkin pöytää ja lattiaa.


Mutta loppu hyvin, ja kaikki hyvin. Sain tarjottavat valmiiksi ja vieläpä ihan edustuskelpoisena. Menuun kuului lohivoileipäkakkua, minttusuklaakakku, banaanista ja porkkanasta tehty Hello Kitty -kakku sekä marja-lakritsaneliöitä (+ keksejä). Lisäksi äitini värkkäsi pöytään lihapullia, lohta ja voileipää. Juomapuolena oli kahvia, teetä ja kivennäisvettä, aika perus? :) Meillä isi tosiaan ihmetteli aikaisemmin sitä, että mitä meinaan tarjota - että pelkkää kakkua ja kahvia vai?! Että eikö pöydässä pitäisi olla myös paljon erilaisia hedelmiä ja salaattia. :)))







Mitään isoja kemuja en alkujaankaan suunnitellut, ja siitäkin vielä kutsuttujen lista kaventui, kun puolet porukasta eivät päässeetkään tulemaan. Tää kesäaika on ihanaa aikaa juhlille - jotka on tietysti kaikki päällekkäin. Mutta kourallinen ihmisiä vieläpä eri aikaan tulleina mahtui meille hyvin, eipä ollut liikaa tunkua.





Lahjoista teen vielä erillisen postauksen, mutta hyvin neiti sai lahjoja ja juuri toivomiamme asioita! :) Mielenkiintoisinta ensin oli tosiaan nuo rapisevat paperit, eikä tajuttu että niiden paperien sisälläkin on jotain.



Mutta saipa neiti viimein paketitkin auki ja alkoi heti leikkimään saamillaan uusilla jutuilla.




Synttäriasuksi meille valikoitui juurikin se aikaisemmin tilaamani Pomp De Luxin -setti! Hyvin sopi Slle tuo tunika ja hame koossa 80 ja vielä jää varaa kasvaakkin. Ihana prinsessa-asu, ei liian pramea vaan juuri sopiva kotijuhliin. :)



Tosiaan tuon Hello Kitty -kakun tein periaatteella "ei sokeria" lapsille soveltuvaksi versioksi, ja Skin maistoi siitä palasen, mutta ei juurikaan innostunut. Sen sijaan käsiinsä ottama suklaa kyllä maistui! (Ite oon sitten herkutellut enimmäkseen tuolla kakulla, joka kyllä on hyvää).





Kyllä on vuosi mennyt äkkiä! Vasta Skin oli näin pieni kuin syliini tuhisemaan päässyt kummipoika. Kyllä minulle uusi vauva kelpaisi! :)))






Juhlien jälkeiselle päivälle kutsuin sitten äitikavereita lapsineen rääppiäisille. Muutama sentään pääsi paikalle tuhoamaan kakkupöydän sisältöä. S oli innoissaan leikkiseurasta, kuten aina. :) Vesimeloni taisi kuitenkin olla näiden lastenkutsujen hitti.






Semmoiset hurjat bileet meillä.

sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Kivaa! -messuilla

Vastoinkäymisistä oli eilinen päivä tehty. Se perjantai 13. päivä epäonni kaiketi jatkui siis lauantaille. Perjantaina se alkoi siitä, kun töihin mennessä lähdin autolta kiireen vilkkaa, en katsonut jalkoihini ja lensin rähmälleni maahan soraan saaden kämmenet ja polven auki. Tapahtumalle oli tietysti monta todistajaa katsomassa ilmalentoani. Syylliseksi paljastui maahan jätetty ansa eli nippusidekierre, jonka silmukkaan kaiketi astuin ensin toisella, ja päälle toisella jalalla - kiitos vaan sen jättäjälle! Eiliselle oli sitten paljon suunnitelmia, mutta Känkkäränkkä tuli kylään, aikataulut ei natsanneet ja paljon muuta! Mutta itse sentään pidin omista aikatauluista ja suunnitelmista kiinni, ja muun muassa päästiin käymään taas Ouluhallissa olevilla lapsimessuilla, jonne oli OP:n tarjoama ilmainen pääsymaksu. Päivään sisältyi siis edes jotain kivaa!


Messujen hitti oli meille ulkona aitauksessaan laiduntava pikkupossu. S on osoittautunut jo varsin eläinrakkaaksi tytöksi, ja niinpä possunkin näkeminen sai ilonkiljahdukset aikaan. Rapsuteltiin vähän possua, joka koitti lopuksi maistella Sn jalkaa. Possu asuu vakituisesti Hailuodossa - siinäpä yksi kesälomaidea meille vaikka ens kuussa.


Sisällä itsessään oli aika vähän esittelijöitä verrattuna viime messuihin. Enemmän oli kuitenkin keskitytty leluihin ja liikuntapaikkoihin sekä esimerkiksi lapsiperheille soveltuviin lomakohteiden esittelyyn. Uusia tuttavuuksiakin oli seassa.


Itse olin taas etsimässä edullisia messutarjouksia, mutta eipä niitä juurikaan löytynyt. Edes kaikkia mainoksessa olleita esittelijöitä en onnistunut bongaamaan tuolta. Jokohan esittelijöille on tullut messuähky? :) Parhaimmillaan oon nähnyt samat esittelijät tämän kevään aikana kolmilla messuilla.


S näki ensimmäistä kertaa elämässään Joulupukin näin juhannuksen kynnyksellä! Joulupukin syliinkin olisi päässyt istumaan, mutta ajattelin säästää tämän ensimmäisen kokemuksen kuitenkin ensi jouluun. :))


Meille parasta messuilla oli jaetut maissinaksut (kaappi niistä jo tursuaa) eli niiltä osin synttäritarjottavat on täydennetty. Hiphurraa esitteli synttäriohjelmistoaan, mutta me ei ehkä vielä tässä vaiheessa olla kohderyhmää, kun synttärilapsivieraiden ikähaitari on noin 3 kk - 1,5 v. Ens vuonna voisi katsoa heidän ohjelmatarjontaansa. Tavallisia ilmapalloja oisin tarvinnut, mutta niitä ei näkynyt myynnissä.

Mukelomesta, josta jo aikaisemmin olen blogissakin maininnut, oli jälleen paikalla ja heillä oli taas messujen parhaimmat tarjoukset, esimerkiksi rekillinen lastenvaatteita 5 €/kpl. Harmi, että meidän koko taitaa olla sitä menevintä, mutta yhden kivan puseron ostin näin hyvällä tarjouksella kuitenkin neidille syksyä tai talvea odottamaan.

Eräällä leluesittelijällä oli muuten myynnissä saippuakuplia, joita ständillä puhalleltiin. Mentiin Sn kanssa niitä katsomaan. Ensin ne taisi ihastuttaa, mutta kun saippuakuplat tuli päälle ja räjähti, niin itkuhan siitä syntyi. :D