Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

keskiviikko 28. toukokuuta 2014

Kesäkiri vk. #6

Kuva
Aloituspv: 14.4.
Paino vk. 6: +0,7 kg (-0,1 kg)
Projektin alusta: -0,5 kg

Säälittävää. Tämä nyt oli ihan odotettavissa, kohta näettekin miksi...

Liikunnat:
Ma: Vaunukävely 5 km 50 min
Ti: SatsCore 30 min
Ke: -
To: -
Pe: -
La: -
Su: -

Nyt ei hyvä heilu. Puolustaudun nyt kuitenkin sillä, että tekemistä on piisannut, ja keskiviikkona päälle iski pieni kesälentsu. Minulla oli kyllä vakaa aikomus raahautua salille to ja pe, mutta pää täynnä räkää, se ei liene kovin järkevää. Pe pakkasin jo salikamppeet valmiiksi ja olin jo kaupungilla, mutta sitten iski järjetön päänsärky, joka ei laantunut, eli se siitä aikomuksesta taas.

Kuva


#Syntilista
Ma: 2 x lettu+mansikkahilloa
Ti: Pannukakkuaa+mansikkahilloa
Ke: Muffinsseja, suklaapannukakkua
To: pulla
Pe: Muutama maapähkinäkeksi, Jättis-sitruunajäätelö Sn kanssa "puoliksi"
La: -
Su: 2 muffinssia, croissant

Syntilistani on pidempi kuin nälkävuosi. Tuo kattaus sopis täydellisesti esim. "Olet mitä syöt" TV-sarjan introon kauhumusiikin kera. Homma lähti taas ihan käsistä. Näköjään, kun jo maanantaina aloittaa herkuttelun, niin loppuviikko on sitten yhtä alamäkeä. Kahvittelemassa on käyty monessa paikassa ja sisältyipä viikkoon taas yhdet 1-vuotissynttärikemutkin! Ja tottakai sen salikäynnin jos skippaa, niin ansaitsee siitä hyvästä isoimman kaupasta löytyvän jäätelön... Tämän kesäkirin voisi näköjään muuttaa niin, että jos joku kaipaa vinkkejä siihen, miten lihoa nopeasti ja kerätä sitä lihaa (läskiä) luiden ympärille, niin täällä piisaa neuvoja siihen!



Kaksi viikkoa jäljellä. Saas nähdä, miten projektin käy.


(Valokuvasaaliskin on melko köyhä, mutta sainpahan uuden luurin takuusta, ja nyt kun taas ensin "opin" sitä käyttämään ja sovelluksetkin alkaa toimia, kuvien määrä toivottavasti taas lisääntyy.)

maanantai 26. toukokuuta 2014

Eläinpuistossa

Menneellä viikolla pari päivää sitten oli erään paikallisen perhekahvilan retki eläinpuistoon.


Minäkin tänne sitten ilmoittauduin Sn kanssa mukaan, kun vielä tilaa oli. Omia kustannuksiakaan ei tullut kuin (alennettu) pääsymaksu. Sopivasti oli mulla joku kesälentsu alla, yö meni kurkkutablettien voimilla nukkuen.. Siitä huolimatta mukaan lähdettiin!


Mahtaa olla reissunainen tuo meidän tyttö, mistä lie taipumuksensa perinyt... ;)



Määränpäänä siis Limingan Escurialin eläinpuisto! 


Oon käynyt tuolla joskus lapsena varmaankin kouluretkellä, enkä muuta paikasta muistanut, kuin että lintuja siellä oli.







Olipahan muuten melko polleana tuo kalkkuna, kun nuin pöyhistellen tuli luokse! Suojelikohan se tulevaa jälkipolveaan? Jännä ääni lähti kans tuosta pyrstöviuhkasta.




Mutta pehmoiset, pörröiset lampaat osoittautui meidän suosikeiksi! Kaksi ihanaa lammasta oli juuri sopivasti aidan vieressä rapsuteltavana. Skin silitteli nenänpäästä ja kyljestä ja hienot naurunpurskahdukset sai aikaan. :) (Vähän olin silti varovainen, ettei neiti tukistaisi karvasta, ei lammas siitä välttämättä ilahtuisi...)




Kanoja tuolla oli sen tuhannen sorttia, niin että meni kyllä neidillä ja itselläkin mielenkiinto niitä kohtaan. Pari söpöä minipossua makoili tyytyväisenä auringossa, mutta niiden kolmas kaveri vaikutti melko stressaantuneelta ravatessaan eestaas aidanviertä pitkin.





Nuo hanhet oli tosiaankin vihaisia, tämä yks yksilö tuli sähisemään aidan viereen. Ois varmasti sormensa menettäny kun ois antanut!



Poroja nähtiin taas. Ne oli aitauksen kauimmaisessa nurkassa kun saavuttiin, mutta hivuttautuivat sitten aidan lähelle katselemaan, ketkä niitä tuli pällistelemään. Vaiko toisin päin?!










Nelijalkaisia oli vaikka millä mitalla. Ponit oli harmittavan kaukana justiinsa evästämässä. Olis tuolla saanut niillä ratsastaakkin, ja joku pikkutyttö pääsikin hepan selkään. Meille ei ehkä ihan vielä ajankohtaista. :)


Ihan kuten muistin, lintujakin eläinpuistossa oli. Pahaääninen papukaijakaksikko, josta toinen ois varmasti syönyt kaikki lapset, jos ois saanut purtua kalterit auki. Lisäksi oli erillinen lintutalo, jossa näytti majailevan myös ainakin chincilla. Kissallakin oli oma talonsa, mutta kisusta nyt ei näkynyt vilaustakaan, eiköhän se noin kuumalla ilmalla ollut jossakin varjossa nukkumassa.



Eväätkin meille oli järjestetty paikalle, neiti söi ilomielin pehmeää sämpylää, jotka oli joku vasta aamulla leiponut. Jossakin kahvilassa olisi kai ollut jonkinlainen imetysnurkkauskin, koitin sitä kuikuilla mutta päätin sitten nautiskella kerrankin nätistä kesäilmasta. Neiti sippasikin saman tien maidot juotuaan.






Kukkapuistohan tuolta löytyy myös, kaikenlaista ihanaa kukkaa olis ollut tarjolla. Minulla tuo viherpeukalo on tosin keskellä kämmentä, tuskin oisin saanut yhtään kukkaa ees kotiiin saakka ehjänä. Lisäksi ostin jo viikolla orvokkiamppelin parvekkeelle, siinä on ihan tarpeeksi hengissä pidettävää minulle. :D


Sattui muuten jännä juttu tulomatkalla: Poliisi pysäytti meidät keskellä moottoritietä! Molemmin puolin oli siis liikenne pysäytetty, ja syynä oli "korkea kuljetus", joka ajeli osittain vastaantulevien kaistalla. Mukavan pituset jonot oli kertyneet tuolla toiselle puolelle odotellessa.


keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Kesäkiri vk. #5

Kuva

Aloituspv: 14.4.
Paino vk. 5: -0,1 kg (-0,7 kg)
Projektin alusta: -1,2 kg

Huonomminkin voisi mennä. Viime viikkoon ero vain miinus sata grammaa, mutta ollaanpahan kuitenkin laskusuunnassa. Puoli kiloa matkaa ns. tavoitteeseen, jospa se sieltä tulisi seuraavien viikkojen aikana hitaasti ja varmasti.


Ma: Kävely 4 km 40 min, Pyöräily kokoukseen, 6,2km x 2, yht. 50 min
Ti: -
Ke: -
To: -
Pe: Kuntosali 50 min
La: Iltakävely vaunutellen, 3,5 km 45 min
Su: -

Ihan piti muistista kaivella, mitäs liikuntaa sitä on tullut harrastettua, eli ei kovinkaan paljon. Muuta puuhaa viikolle on taas kertynyt niin, ettei oo ollut aikaa, ja lisäksi viikolla satoi vettä, niin ei ulos tehnyt mieli. En nyt silti ihan istuskellen ole ollut, oon kävellyt pikkumatkoja. Maanantaina kävelin mutkien kautta vähän pitemmän kauppareissun, ja illalla pyöräilin kokoukseen. Loppuviikosta vääntäydyin salille, ja pitkästä aikaa salitreeni malttoi niin, ettei pois olisi tahtonut (Skin viihtyi lapsiparkissa tosi hyvin tämän aikaa, kun sai vielä ikäistään seuraa sinne). Lauantai-iltana oli kyllä hermot kireellä (ai miten niin sen huomasi myös postauksesta ;I ) eli oli pakko päästä happihypylle!



#Syntilista:
Ma: Kokouksessa 2 lettua + mansikkahilloa
Ti: Äitienpäiväkakun jämät
Ke: -
To: Jäätelö
Pe: -
La: 2 Daim-keksiä, pala Toscakakkua
Su: Messuilla näytemaistiaisia, jäätelö, illalla vajaa 2 munkkia

Ja viikkohan alkoi taas kokouksessa lettukesteillä... (onneksi tosiaan ees pyöräilin sinne). Myös äitienpäiväkakku jäi vielä kummittelemaan jääkaappiin, eli pakkohan "jonkun" oli ne jämät syödä. Kävin kans kaverilla kahvittelemassa ja syötiin jäätelöt. Viikonloppuna lähikaupassa oli jotkut synttärit, ja siellä tarjoiltiin kakkukahvit - minä en edelleenkään osaa tällaisista kieltäytyä! Sitten oli myös ne Lastenmessut, siellä kojuilta eksyi suuhun muutamia maistiaisia leivoksista, pari karkkia ym. Ostin lakritsijäätelön. Illalla kahviteltiin, ja söin 2 munkkia - toiseen piti äidin uhrautua lapsen vuoksi. ;)



Eli olipahan herkutteluviikko taas.
Nyt rotia taas tähän touhuun!

tiistai 20. toukokuuta 2014

Pikkuvarpaat auringossa

Meillä oli viikonloppuna edessä myös uuden autoni renkaanvaihto-operaatio, ja olisko parempaa säätä voinut tälle hommalle sattua? Isin vaihtaessa renkaita minä vietin Sn kanssa aikaa auringossa paistatellen isolla pihalla.


Olikohan mikään yllätys, että ei meidän neidin jalassa taas sukat pysyneet. Kun niitä jo pari kertaa kiskoin jalkaan takaisin, niin luovutin ja annoin mennä ilman, tuntui se maa kuitenkin jo auringon porottaessa niin lämpimältä.



Tämä pieni tutkimusmatkailija oli kyllä ihan täpinöissään, kun hoksasi uuden maailmansa mahdollisuudet. Vähän ensin hämmästeli ja kummasteli käsien ja jalkojen alla pisteleviä kuivia ruohotuppoja, mutta ne ei menoa haitanneet, kun pääsi tutkimaan ympäristöään maasta käsin.




Äitinsä tyttö - heti maata tonkimassa! Tuli muuten todistettua taas, että ei se mitään lapsi mitään lelukuormaa kaipaa - vanha kunnon käpy oli tällä kertaa hyvin kiinnostava leikkiväline! (Hiekkalaatikko oli muurahaisten valtakuntaa, niin en itse ainakaan sinne uskaltanu lasta istuttaa.) Haaveilen niiiiin omasta pihasta!


Auringossa paistattelu teki tehtävänsä, illalla naamani helotti punaisena kuin keitetyllä ravulla. Onneksi tämä laski pian, ja jospa kohta voitaisiin siirtyä jo rusketuksen puolelle. Pitäisi muuten kaivella noita aurinkorasvapurnukoita ja tehdä inventaario, onko siellä lapselle aurinkorasvaa vai pitääkö lähteä sellaista shoppailemaan.


Jännällä muuten odotan, miten aurinko ottaa tuohon meidän tyttöön. Oletuksena kun on hänellä olevan geeniensä myötä enemmän pigmenttiä, eli varmaan pienikin määrä aurinkoa tarttuu häneen rusketuksena.

Auton renkaista saatiin tosiaan vain puolet vaihdettua, eli nyt pitää metsästää autofirma, jossa vaihattaisi ja ostaisi loput renkaat.