"Lomilta" "töihin"

Maanantaina loppui tämän äidin "lomat" - vanhempainvapaani siis päättyi. Aika automaattisesti tuli täyteltyä lappuset kotihoidontuelle. Paikallislehden lukijat saattoivat viime viikolla nähdäkin tuttuja naamoja aamukahveja hörppiessään, kun toimittajat tekivät täsmäiskun perhekahvilaan ja kyselivät haastateltavaksi äitiä, joka oli työtilanteesta johtuen jättäytynyt kotihoidontuelle kotiin lapsia hoitamaan.

Ei ole tosiaan häävi tämä arkeologian alan työtilanne. Toki työpaikkoja on, tämän tästäkin tulee sähköpostiin jonkin sortin työpaikkailmoitus. Mutta omaan elämäntilanteeseen on ihan mahdotonta yks kaks muuttaa toiselle paikkakunnalle, parhaimmillaankin parin sadan kilometrin päähän, jonkin muutaman kuukauden sijaispätkän takia. Toinen vaihtoehto on yleensä lähteä Lapin erämaahan samoilemaan pariksi kuukaudeksi - lapsi kantoreppuun ja pilttipurkit rinkkaan, samalla voisin oppia metsästämään omatekemilläni ansoilla pienriistaa ja isojakin eläimiä on metsät täynnä. Havunneulasistakin keittelee hyvät iltateet.

Totta puhuen en haluais laittaa 9 kk ikäistä vauvaa vielä hoitoon, kyllä tuon ikäinen tarvitsee vielä vanhempa/iansa eikä pienessäkään päivähoitoryhmässä hoitajalla ole aikaa keskittyä noin pienen huomioimiseen sitä vertaa, jota tarvitsisi. Kun toinen vanhemmista edes on kokopäivätöissä, niin kyllä sillä pärjää. Sillä aikaa toimettomuutta ei pääse kyllä syntymään, kun taas oon värväytynyt joka "vapaaehtoistoimintaan" mukaan varmuuden vuoksi - eihän sitä tiedä, mihin se elämänpolku vielä kuljettaa.

Jos taas unelmatyöpaikka tulisi eteen, niin voisin lapsen ollessa vuoden ikäinen harkita työelämään sijoittumista. Tai mahdollisesti lisää opiskeluja - joko omalla tai ihan muulla alalla (millä, sitä en oo vielä päättänyt). Mutta sitä ihmettä odotellessa, tykkään kyllä olla kerrankin kotona, kun saa. Siitäkin huolimatta, että neiti on ilmeisesti päättänyt alkaa heräämään auringon kanssa kilpaa, ja päiväunia ei maltettais nukkua (tuolla taas sängyssä kuuluu kitinää puolen tunnin torkkujen päätteeksi). Mulla ois taas miljoona projektia tehtävänä mielen päällä, mutta energiatasot laskee kyllä sitä myötä, mitä enemmän ideoita olisi.