Koitelin kosket

Luin jostakin syyslomavinkkejä, ja siitä se ajatus sitten lähti. Varsinkin, kun samalla pystyi matkan varrella tekemään pari muuta reissua - kävin ostamassa Slle kakkos(vai ykkös-?)vaunut parvekkeelle halvalla ja katsomassa erästä mahdollista tulevaisuuden projektia.

(Ouluun on muuten tullut jo talvi. Tai ehkä sittenkin kevät - ainakin viikonloppuna sai melko deja vú -kokemukset auringon paistaessa. Jos ei olisi ollut ruskeita lehtiä puissa, niin olisin epäillyt jo seonneeni ja tehnyt jotain aikamatkustamista puolen vuoden säteellä.)

Kohteenamme oli siis n. 20 km Oulusta, Kiimingissä sijaitsevat Koitelin kosket. Niin monesti on ollut mielen päällä lähteä tuonne, mutta lähelle on pitkä matka. Mutta nyt vihdoin ja viimein tehtiin tuonne pieni visiitti.

S matkasi hienosti taas kantoliinassa. Talvipukeutuminen aiheuttaa omat haasteensa kyllä liinailuun (mistä kohti on liikaa topattu ja mistä taas liian vähän). En sitä kantotakkia kuitenkaan ole vielä raaskinut hommata, kun ei tuolle liinalle niin hirveästi ole kuitenkaan ollut käyttöä.

Muutamat muutkin lapsiperheet olivat samaan aikaan retkellä. Ens kerralla mekin otetaan makkarat mukaan - nyt mun "dieetti" ei kuitenkaan antanut tällaiselle periksi. Omenat pakkasin mukaan, mutta unohtui nekin kyllä syödä.

Hienot oli maisemat. Houkuttelee kyllä käydä paikalla kevättulvien aikaan. Juuri ehdittiin missata ruskan aikakin, jolloin värit olisivat varmasti olleet mahtavat.

S jaksoi kyllä yllättävän hyvin. Melkein hänelle tuli harmistus, kun oli jo ollut muutaman tunnin syömättä. Siinä koitin bongailla kyltissä ollutta kahvilaa, mutta ilmeisesti semmonen on toiminnassa vaan elokuussa?? Noh, äitin hassuttelut ja hyppelyt ilahdutti sen verran, että jaksettiin nukkua vielä paluumatka ja oottaa kotiin saakka. (Voi jestas, mitenhän talvella ikinä pääsisi mihinkään retkeilemään imeväisen kanssa [Ei mitenkään]). (Niin, kun tuossa autossakaan ei tosiaan toimi lämpimän ilman puhallin).

Talvella retkeillessä tuolla koskilla on muuten se hyvä puoli, että hyvin näytti tuolla kosken keskellä olevilla kivillä hyppely olevan mahdollista (tosin, jos ne on liukkaita, niin sitten voi olla menoa se!).

PS. Kuka huomasi maanantai-iltana noin klo 19.45 sen uutisissakin olleen valoilmiön? Käveltiin Sn kanssa juuri Tupper-kokouksesta kotiin päin ja puolivälissä matkaa edessä näkyi niin kuin olisi ollut kirkas ilotulitusraketti. Jäin tosiaan odottamaan niitä enemmänkin, ja ihmettelin hieman, että joku pojankoltiainenkohan sen ampui, kun ei muita kuulunutkaan. Mutta kyseessä oli siis ilmeisesti jokin meteoriitti. Jännää. (Nyt kun aattelen, niin ei tuosta tosiaan kuulunut mitään paukahdustakaan.)