Neuvola ja tilannetta lähitulevan osalta

Eilen oli taas neuvolakäynti, jonka tuloksia voi tarkemmin seurata tuttuun tapaan tuolta Napa -osiosta.

Ei noissa arvoissa taaskaan ollut mitään ihmeellistä, kaikki kuten pitää. Sydänääniä tosin kun kuunneltiin, niin hetkellisesti kävi sykkeet 170 puolella, kun selälleni pötkötin. Mutta heti ne siitä normalisoitui, kun kyljelleni käännähdin.

Neuvolatäti tunnusteli, että pää on alhaalla, eikä se enää siellä liikkuisi. Eli jospa siellä kohta alettaisiin olemaan lähtötunnelmissa! Tosin vieläkään ei itsestä tunnu, että kohta jakaantuisin kahdeksi. Jonkun verran on alkanu niitä "menkkajomotuksia" olemaan - eli ehkä kerran päivässä. Tässä voi siis hyvinkin kestää vielä, tai tapahtua jotain jo heti kohta, kuka tietää.
EDIT: Nyt tänäänhän olis tosiaan se minun "vanha" la, eli sen puolesta ei olis ihme, jos lähiaikoina jotain tapahtuiskin.

Tässä h-hetken lähestyessä alkaa mietteetkin kääntymään sitten sen vauva-arjen suuntaan. Koitan pitää mielen pääosin positiivisena, mutta välillä raivostuttaa, ärsyttää ja tekee myös surulliseksi se seikka, ettei vauvan isä pääse tänne! Unohdin nyt tietysti soitella taas sinne Maahanmuuttovirastoon tälle viikolle, että missä siellä mennään, mutta tuskinpa ne parissa viikossa on mihinkään edenneet.

En murehdi asiaa ees itteni puolesta, minä kyllä pärjään tavalla tai toisella, mutta tuntuu pahalta A:n puolesta. Se kun tietysti haluais olla mukana vähintäänkin lapsensa syntymän hetkellä! Välillä oon miettiny, että olisko mun sittenkin pitänyt suunnata sinne Kreikkaan loppuajaksi ja synnyttämään, mutta siellä asiat menis taas niin monimutkaiseksi, että ei se vaan ole hyvä vaihtoehto sekään. Pitää siis vaan yrittää ajatella positiivisesti, että parin kuukauden päästä kaikki viimeistään on hyvin ja isäkin pääsee näkemään lapsena livenä.

Mutta sekin asia pitää sitten vielä selvittää, että mitä sille oleskelulupahakemukselle sitten lapsen syntymän jälkeen tapahtuu. Siinä kun kuitenkin on vedottu raskauteen, eli periaatteessahan koko hakemus olisi sitten uusi. Mutta ei todellakaan aleta enää uutta hakemusta tekemään ja samaa käsittelyä alusta alottamaan. Toivotaan parasta, että prosessi jatkuis samana ja niille voisi vaan parit lisälaput toimittaa. Niin, ja mites sitte se isyydentunnustaminen, nimiasiat ja muut...

Oon nyt toki miettiny jotain vaihtoehtoisia tapoja, että miten mahollisimman paljon saisin A:nkin pidettyä meidän ensihetkissä mukana. Valokuvia, paljon valokuvia, ja videoita ehdottomasti täytyy ottaa. A myös onneksi sai nyt hankittua itselleen iPhonen - rikottuaan läppärinsä näytön sen pudottua lattialle, ja sen korjaamisessa menee muutama viikko - eli ainakin jonkinlaista videopuhelua voi myös soitella nyt myös sairaalasta, kun sen hetki koittaa.

* * *

Ja lopuksi vielä:

Kideblogi-sivusto etsii Facebookissa uutta kesäbloggaajaa! Se ei pelaa bloggaa joka pelkää, eli jos olet sitä mieltä, että minun blogini voisi sopia kaikkien mammailublogien joukkoon, niin mielelläni ottaisin tästä kesätyön itselleni! Ajankohtakaan ei voisi olla tämän parempi - pääsisin nimittäin kertomaan suurelle maailmalle heti siitä synnytyksestä ja sen jälkeisestä elämästä pienen vauvan kanssa.

Tätä tai jotain muuta blogia voi siis käydä äänestämässä tykkäämällä omasta mielestään parhaasta blogista Kideblogin FB-sivulla, kohdasta "Recent post by others" löytyy minun ja monen muun hyvän blogin linkit!

Pesänrakennuspuuhat

Nyt se sitten iski, se pesänrakennusvietti.

Kaikenlaista pientä sitä on tullut puuhasteltua, mutta astetta suurempi (n. 20 kiloinen) projekti saapui postitse kotiovelle alkuviikosta. Satuin onneksi olemaan kotona, just olin tekemässä lähtöä kun postimiesnainen soitti alaovelta.

 

Kymmenen prosentin alennuskoodilla löysin Zooplussan verkkokaupasta tuollaisen, jo kauan haaveilemani kissojen kiipeilypuun alennuspuolelta, joten sille ei enää kovin paljoa hintaa jäänyt. Nyt saa Leevi-vauva olla kyllä tyytyväinen eikä tarvi möksähtää sitten, kun oikea vauva asettuu taloon.

(Oon muuten muutaman päivän ajan yrittäny miettiä tuonne parvekkeella jonkunlaista verhoratkaisua, että ees hieman blokkais tuota auringon paahdetta, mutta mikään patentti (verhot teipillä kiinni..) ei toimi. Ei kellään ois mitään tee-se-itse -vinkkejä?? :)

Viimein uskaltauduin myös laittamaan vauvan pesän valmiiksi! Tuo pinnasänky on tuossa ollutkin jo hetken kokeena, että toimiiko. No, sen paikka on tuossa ihan täydellinen (sen saa mm. verhojen taakse "piiloon") mutta tuo mun oma sänky kyllä vie niin paljon tilaa, ettei tuon pinniksen ympärillä sitten pääse olemaan! Suunnittelin laittavani tuon pinnasängyn päälle sen hoitotason (jolla Leevi on ihan onnessaan pari yötä nukkunut) mutta eihän se toiminu alkuunkaan, kun ei sen eteen ees pääse.

No eipä se hoitotaso siihen ois mahtunut muutenkaan. Nyt kun laitoin tuon äippäpakkauslaatikon, niin ei se taso enää tuohon päälle mahtunut. Pitää siis keksiä joku väliaikainen ratkaisu siihen siksi aikaa, kun vauva nukkuu tuossa paketissaan (ja ennen ku muutetaan isompaan kämppään - miten ennen vanhaan ihmiset on pärjänny, kun asunnot on ollu tätä kokoluokkaa??). Ja mitä tuossa lueskelin, niin aika paljon oli kokemuksia siitä, että koko hoitotaso on ihan turha, jos se ei ole pesupisteen vieressä, ja silloinkin monesti ihan mikä tahansa taso käy. Eli eiköhän tuo hoitopuoli nyt jossakin hoidu.

Viimeisimpiä hankintoja on tuo mobile, jonka löysin kirppikseltä kuuden euron hintaan. Sellaista menin etsimään ja löysin onneksi toimivan! Voi vauva-raukkaa, kun ensimmäinen asia minkä muistaa lapsuudessaan, on pään päällä lauleskeleva tomaatti :D No, sen siitä saa, kun isänsä on ravintolassa töissä, ja äitinsä tykkää muuten vaan ruuasta :)) Lisäksi kirppikseltä löytyi mm. imetystyyny vitosella, niin ja sitten sellainen soiva aurinko-lelukin.

Mutta vielä kansi päälle ja kiinni - veikkaan nimittäin, että Leeville kelpais nukkumapaikaksi niin oma kuin myös vauvan pesä.

Lounaalla Pannussa

Oltiin sovittu eilen meidän projektiporukan kanssa lounastreffit. Paikaksi valikoitui pienen neuvonpidon jälkeen Ravintola Pannu. Kriteereissä taisi ratkaista se, että siellä lounaslistalla oli salaattia, jonka eräs seurueestamme tahtoi.

Itsekin koitin valita jotain järkevää listalta - eli ei pitsaa. :D Salaattikaan ei kuitenkaan tuntunu hintansa väärtiltä ravintolassa, eikä vaihtoehtona ollutta buffetista salaattia pääruoaksi sekään innostanut, kun katsahdin, mitä valikoimissa oli. Hauskasti oli vissiin kaikilla joku ruokavaliokriteeri - yksi halus nimenomaan salaatin, toinen hiilihydraattitankkausta, kolmas jotain erikoisempaa.. Itse päädyin broileriin.

Broileri: Paistettua broilerin rintafilettä, tummaa chorizokastiketta ja paahdettuja chiliperunoita tai tikkuperunoita (10,20 €). http://www.ravintolapannu.fi

Broiskun lisäksi otin sitten kuitenkin myös alkusalaatin, koska tuo annos ei tuntunut paljon vihreetä sisältävän. No ei tuo mun salaattiannos sitä vihreää lopulta sekään sisältänyt, vaan valkkasin buffetista ruokaisammat vaihtoehdot (=rahalle vastinetta) - pienen pieniä mozzarellapalloja, pastasalaattia, jotain majoneesihässäkkää (jossa sentään jotain vihreetä pilkisti), kurkkua...

 Kesämekko Paljekirppikseltä (2 e).

Ruoka oli ok, ja sitä oli riittävästi. Tosin nuo lautasen reunalla nötköttävät ilmeisesti ihan pakasteporkkanat oli melko mauttomia. Filee maistui ihan broilerilta, ja perunat upposi kaikki. Vaan en nyt silti valitsisi tätä enää toista kertaa. Asiakaspalvelu oli hyvää, tarjoilija nimittäin otti mielellään meidän ryhmästä valokuvia, joista yksi jo eksyi projektisivumme blogiinkin.

Oon opetellut kääräisemään valkkisukkanutturan :D

Aloin sitten tosiaan pohtimaan, että millasta sellanen ruoka sitten olis, mitä varmasti ylistäisin. Ja iskipä mieleeni, että se olis kreikkalaista, tai vaihtoehtoisesti italialaista.. Sitä kun näköjään on liian hyvälle tottunut, niin ei nuo suomalaiset perusmaut (mauttomuudet) makuhermoja kutkuttele.

Liikunnat vk. 21

Urheilit 13 kertaa, yhteensä 7 tuntia 50 minuuttia

Viime viikolla loppui ne Oulun korkeakoululiikunnan vuorot, eli jotain korvaavaa hommaa piti siis keksiä. Uimaan pääsin sentään maanantaina vielä eurolla, mutta keskiviikkona se ei enää onnistunutkaan. Tiskin takana myyjä sanoi, että ne vuorot on loppuneet viime viikolla, ja että he tarvii tältä liikuntavastaavalta jonkun erillisen ilmotuksen, että ne Sporttipassivuorot jatkuu. Olin jo lähdössä pois, kunnes ajattelin, että kun kerran siellä nyt olen ja siellä olis sitä vesijumppaakin, niin maksoin sitten sen normiopiskelijahinnan (2,50 e). (Maanantaina kävin siis myös vesijumpassa, mutta en sitä ihan AquaZumbaksi laskis, siksi ei ole tuossa taulukossa mukana). Mutta kotona tarkistin tuolta OKkL:n nettisivuilta, niin kylläpäs vaan siellä luki, että ne Sporttipassin euron vuorot jatkuu myös kesällä! Ihan periaatteesta teki mieli mennä antamaan asiasta palautetta (=valittamaan), mutta en sitten saanu aikaseksi, ja tuo uimahalli menikin nyt sitten remppaan, eli pitäkööt almunsa.

Perjantaina rohkaistuin sitten käymään kuntosalilla, sinnekin kun eurolla pääsee. Vähän olin aluksi öönä, että mites niitä laitteita käytetään, mutta ihan hyvät kuvaohjeethan noissa oli. En nyt mitään turhia rasitteita itelleni asettanu, katoin ensin kuvasta että mihis lihasryhmään se vaikuttaa, ennen ku ees kokeilin. Eli skippasin kaikki vatsaan kohdistuvat liikkeet, ja sen sijaan tein jalat, kädet ja rintalihaksia. Niitäkään en kovin suurilla painoilla lähteny revitteleen, alotin pienillä ja lisäsin lisää sitä mukaa kun tuntu, että eihän niissä ole vastusta ollenkaan - ja päin vastoin, jos tuntu että piti oikein puristaa, niin vähensin niitä painoja sitten sopiviksi. En ollut tuolla kuin 50 min, joka menikin sitten tosi nopeasti. Kalorivajetta lähdin nimittäin paikkaamaan Caion voittokupongilla saadulle hampurilaisaterialle (kyllä, taas)!

Mainitsinkohan muuten missään vaiheessa taas näistä Unirestan "ihanista" ruokainnovaatioista. Suolakurkut loppui kesken, eli tuonne hampparin väliin sitten ujutettiin salaattia, jossa jäävuorisalaatin lisäksi oli mm. säilykemaissia ja kikherneitä. Lisäksi salaattipöydässä oli tarjolla säilykeananas - -persikka - -maissi -salaattia... namiiiii!

Rantapallo

Eilen kävin ihanan päivän (alanko jo toistamaan itseäni näissä sääpäivityksissä) kunniaksi rannalla ottamassa aurinkoa. Se alkaa olla viimeset hetket varmaan siihenkin. Tai no, kyllähän sitä varmaan jonnekin lähipuistoon voi mennä vaunujenkin kanssa sitten. Tuonnekin hietikolle joku perhe yritti vaunujen ja pienen itkevän vauvan kanssa parkkeerata. Mutta eri asia sitten, että jaksaako. Olipa muuten raiskattu tuo ranta ihan hirveän näköiseksi. Viimeksi siellä sentään oli luonnollista pientä puskaa ja pensasta, ja nyt koko rantaa kiertää joku betonihökkyrä.

Eihän se ihan mennyt niin kuin suunnittelin. Unohdin nimittäin tuon mun mahan ihan kokonaan! Eihän siellä nyt voinu kunnolla aurinkoa ottaa, kun ei voi olla selälleen, eikä voi olla mahalleen... Eikä mulla ollu ees mitään lukemista mukana, niin meinas vähän aika käydä pitkäksi. Melkein pystyin kuvittelemaan itteni Santorinille, kun laitto silmät kiinni... huolimatta siitä, että puuttui meren laineiden kuohujen ja kreikkalaisen musiikin ääni sekä viereisistä ravintoloista leijuvien ruokien tuoksu... (Miksei Nallikarissa voisi olla samalla tavalla rannalla vieri vieressä ravintoloita edes kesäisin auki???).

Tulipahan nyt mekolle käyttöä!

Kummallista muuten, että ihan vastahan mää hiihdin tuolla merellä, ja nyt siellä rohkeimmat (lapset) oli jo uimassa!

Onneksi tajusin muuten mennä tuonne Nallikariin, oli ainakin vessa siellä Edenissä lähellä. Asioita, joita ei tuu helposti ajatelleeksikaan...

Parisen tuntia jaksoin rannalla völjyä ja kerätä vähän väriä itteeni. Sitten kutsuikin jo pyykkivuoro ja ruuan laitto, siinä olikin ohjelmaa loppuillaksi. Paitsi mennessä kävin äkkiä kattoon, miltä se Tivoli tänä vuonna näyttää uudessa paikassa, kun se on nyt siirretty Kuusisaaresta tuonne Hietasaareen.

Pehmiksestä vähän haaveilin, mutta enpä alkanu kolmea euroa (!) sellasesta maksamaan. Laitteet näytti kivoilta, etenkin tuo uusi Mega Flip. Ehkä ensi vuonna sitä vois käydä testaamassa, jos sitä silloin olisi erilaisessa kuosissa itsekin.

"Vaatteet vaatteet" on mun aatteet

Jonkun iltapäivälehden lööppi tiesi kertoa, että tämä viikko olisi vietetty epävakaassa säässä, ja viikonloppuna "jopa Oulussa" päästään hellelukemiin. Jos pitää sellaista 20-25 asteen lämpötilan vaihtelua epävakaisena ja epähelteenä, niin siitä vaan. Joka tapauksessa, on Oulua hellitty ihanilla säillä ja se näkyy myös minun vaatekaapissa!

Viime viikon vaatteidenvaihtopäiviltä mukaan tarttui pari hametta. Kuvasin nyt kuitenkin sieltä hankkimani vaatteet (eihän noita nyt niin paljo ollutkaan) (oli niitä..). Tuo sininen menee tällä hetkellä päälle. Vihreä hamonen, jossa ihastuin noihin nappeihin (varmaan joku itse tän tehnyt?), odottelee parempia päiviä

Laukku, joka on ollut ahkerassa käytössä, sekä pipo ja kengät.

Ihan perus musta neuletakki viileille kesäpäiville.

Oranssi paljettitoppi. 

Mulla oli tuollanen violettina, mutta olen senkin hukannut jonnekin. :(

Turkoosi toppi.

Valkoinen paitapusero, jossa ihana tuo pitsikaulus.
Violetti huivi.

Pari paitaa, nämäkin odottamaan niitä parempia päiviä.

Pitsipusero (oon hurahtanut näihin pitseihän nyt).

Vauvallekkin löytyi muutama hyvännäköinen vaate.

Niin, sitten pääsin shoppailemaan ja nämä löysin Seppälän Outletista:

Tuon vas. puoleisen mekon/tunikan näittekin jo aikaisemmin. Se oli puoleen hintaan jotain 8 e. Lisäksi oli pakko ostaa tuo pinkki-harmaa mekko. Niitä oli enää kolme kappaletta jäljellä, ja petyin ensin, kun näin vaan S-kokosia. Sitten toisessa vaaterekissä oli yksi numeroa suurempi, ja vaikka se meni nyt nipin napin päälle, en voinu jättää tätä vaan 5 euroa kustantavaa ihanuutta kauppaan! Aikaisemminhan oon ostanut samaa mallia olevan mekon, jonka ostosta haaveilin kauan (joskus se oli vielä niin makkarankuori)! Toivon mukaan tätäkin kehtaa joskus sitten käyttää.

Eikä siinä vielä kaikki...

Lisää kenkiä! Violetit avokkaat oli sittarin poistokorissa vaan kolme euroa, eli pakko-ostos! Nuita sandaaleja etsin ihan vaan siksi, koska sairaalaan kuulemma olis hyvä ottaa mukaan jotkut omat kengät. Nuo vaikutti tarpeeksi mukavilta jalkaan, mutta niitä voi käyttää muuallakin sitten - eikä maksanut kuin vitosen.

Ja tänään vielä Siivouspäivältä (jossa myös möin muutaman oman)...

Koruja. Opiskelukaveri tekee itse koruja, ja häneltä ostin tuon ihanan herkullisen kaulakorun. En ees tykkää Englannin lakritsista (paitsi niistä sinisistä nonparellipäällysteisistä) mutta tää koru tekis mieli syödä. Tässä vähän ilmaista mainostusta hänen blogiinsa Vedenhenki, jos on kiinnostunut itse tehdyistä upeista koruista. Viereiseltä "kojulta" löysin tuollaisen "simpukka"rannerenkaan ja nappikorvikset 50 snt/kpl.

Mekko (3 e).

Mää niin toivon, että nämä ihanat säät jatkuu ja näitä mekkoja pystyis oikeasti käyttämään!

Turkoosi toppi (1 e).

 Tämähän on sama malli, kuin tuolla yllä esitelty oranssi paljetoppi. Mulla löytyy tällanenkin beigenä, mutta se on Kreikassa! Kaipasin myös jotain sinistä.

 

Toinen kaveri viereisestä kojusta halusi päästä eroon myös vaatteistaan, ja loppuajasta hän kehotti ottamaan ilmatteeksi mukaansa siitä, jos jotain löytyi. Tämä Mangon ihana liehuneule oli pakko adoptoija parempaan talteen!

Takkeja. Kunnon kesätakkia mulla ei ookkaan. Tuon violetin JSFN:n takin ostin toisella katselukerralla, kun se jäi kaihertamaan mieltä (3 e). Beige pellavatakki plus huivi on myöskin ilmaiseksi siltä kaveriltani. Kyllä se kohta mahtuu päälle...??

Siivouspäivältä lisäksi löytyi 50 snt maksava uusi&käyttämätön All in one -kestovaippa sekä vauvan siniset alushousut. Oishan tuolla ollut vaikka ja mitä, mutta niin kuin näkyy, niin kyllä taas alkaa vaatekaapit tursuilemaan! Mutta kun on kesä ja pitää ostaa kesävaatteita...

Kyllä mää jo ootan, että saisin tämän pallon tästä etumuksesta kohta pois ja käyttämään normaaleita vaatteita, nyt kun noita on tullut taas hankittua.


Kuvien kehykset Pixlr-o-matic