Keskiviikkoiltana, kun jalat oli palautuneet portaissa ees taas juoksemisesta sekä lumivuorten siirtelystä (lunta on tullut taas kiitettävästi alkuviikosta) päätin lähteä haistelemaan uusia nurkkia ja lähteä juoksulenkille lähiympäristöön. Vähän epäilin motivaatiotani siihen juoksemiseen ilman koiran apua, mutta hyvinhän se askellus sujui.
En tosiaan tiennyt pakkasesta muuta kuin "noin kymmenen astetta", Toppilan kulmilla mittari näytti kuitenkin -14. Eipä se vauhtia silti hidastanut. Kävin sellasen saarilenkin. Luulin jo olevani ihan cityssä, mutta löytyihän tuolta nuita metsäreittejäkin lenkkeilyyn ja hyvin oli valaistuja, ettei tarvinnut pelätä mitään puskahiippareitakaan.
Lenkin päätteeksi kävin vielä saunassa, kun bongasin, että keskiviikkona on yleinen saunavuoro. Tai yksityinen se ennemminkin oli. Just kun olin pois lähdössä, niin joku toinenkin nainen tuli sinne.
Tämän kaiken päätteeksi illalla alkoi pistämään kurkkua, ja aamulla se oli jo hivenen pahempi. Siitä kun piti sitten kurvailla ostos- ja huonekalureissulle, niin alkoi kyllä kurkku kaiken ja etenkin huonekalujen roudaamisen päätteeksi huutamaan hoosiannaa. Olen jo käynyt mielessäni kaikki mahdolliset taudit ja astman mahdollisuuden, mutta äskenhän minä sen sitten jostakin juoksufoorumilta googletellessa bongasin.
Niinpä tietysti. Rasittuneet limakalvot. Ne kun tässä nykyisessä norsu -olomuodossani muutenkin saattavat olla herkillä, ja sitten kun käyt hengittämässä kuivaa & kylmää pakkasilmaa ja saman tien perään lämpötilamuutos on jotain 80 asteen luokkaa, niin eipä tuo ole ihmekään, että keuhkoihin pistelee!
Nyt ei auta kuin ottaa vähän lepoa ja yrittää olla turhaan rasittamatta kurkkua, vaikka jo pelkkä portaiden käveleminen pistelee ja yskittää... :(
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!