Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

torstai 28. helmikuuta 2013

Pään päivitys

Aamulla kävin leikkauttamassa hiuksia. Vahingossa yks päivä kävelin yhden parturi-kampaamon ohi, jossa mainostettiin oppilastöitä puoleen hintaan. Oon jo kuitenkin monta kuukautta aikonut leikkauttaa hiuksia ammattilaisen käsissä, tähän asti oon ite napsinu sieltä täältä ja sen kyllä huomas. Ja mikäpä parempi päivä hetkeksi istua pieneen kauneuskäsittelyyn, kuin oma valmistujaispäivä :)

ENNEN:


JÄLKEEN:


Ei kovin suuren suuri muutos siis, koska ideana oli vaan nuo latvat napsia pois. Takaa silti lähti pisimmästä kohtaa muutamakin sentti, koska sinne on jääny sellanen "häntä" :D Nyt on sitte sekin tasattu.

Mullahan hiukset on tosi ohuet ja katkeaa helposti, tuollaki kysyivät että onko ne leikattu kerroksittain. No ei ole, kun ne on menneet ihan itekseen poikki. :( Siksikin koitan nyt olla värjäämättä ja käyttämättä mitään kuminauhaan perustuvia hiuslenksuja, jos tuo hius vähän elpyis. Joillakin kun kuulemma raskausaika tekee ihmeitä hiuksille. Ainakin tuossa eessä on uutta hiusta puskemassa, jospa se kasvais eikä sitten jonkun kuukauden kuluttua päätä sittenkin vaan harventua (kuten olen kauhutarinoita jostakin kuullut).


keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Haaste: 11 asiaa

Sain haasteen Merjalta Romanttisia unelmia -blogista. Kiitos paljon tästä ensimmäisestä saamastani haasteesta :) Haasteen säännöthän ovat:

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Heidän pitää valita 11 bloggaaja, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.



Koitin keksiä jotain ehkä ei-niin-itsestään-selvää-asiaa hieman elämäni eri aihealueilta (nää oli kyllä vaikeita!).

11 asiaa minusta:

1. Oon suunnilleen aina vihannut talvea. Kuitenkin syksyllä aijoin muuttaa asennettani ja oon muutamaan kertaan tälle talvea jopa alkanut siitä oikein nauttimaan. Tajusin, etten vihaa itse talvea, vaan sitä kylmää, ja siihen voi pukeutumisella vaikuttaa aika paljon.

2. Oon aina tykännyt kirjottaa. Penskana haalin kirjekavereita lehti-ilmoituksilla, ja parhaimmillaan saatoin kirjottaa viiskin kirjettä päivässä, joka päivä. Koulun äikäntunneilla kirjotin aina niin pitkiä kirjoitelmia, että tarvitsin usein toisen vihkon, myöhemmin konseptin, mukaan kotiin, jossa jatkoin tarinaani. Usein näitä luettiin sitten myös luokan edessä. Jossakin vaiheessa ala-asteella halusin kirjailijaksi, ja aloitinkin parin kirjan kirjoittamista (joille en kuitenkaan keksinyt mitään järkevää juonta tai lopetusta).

3. Tykkään tosi-TV:stä. Tähän kastiin menee kaikki niin luonto-, ruoka-, viihde- kuin muutkin hölynpölyohjelmat. Monet ohjelmat on mun mielestä jopa parempia kuin näytellyt sarjat, ihan vaan siksi, että tavallisten ihmisten elämää on paljon mielenkiintoisempi seurata kuin näyteltyjä asioita, joita ei tosielämässä vois ikinä tapahtua.

4. En ole koskaan murtanut yhtään luutani (koputetaas puuta tähän väliin).

5. Pelkään veteen tippumista. Esim. uimahallissa en uskalla niiltä hyppylaudoilta hypätä. Siltoja kävellessä yritän kävellä mahd. keskellä tietä, ettei joku vaikka vahingossa tönäse ja laivoilla en uskalla mennä siellä kannella lähelle kaidetta, jos vaikka liukastun, ja tipun kaiteen yli. Pelkään kans, että laukku, kamera, kännykkä, avaimet tms. lentää jostakin taskusta sinne veteen ja sielläpä se sitten on. :D

6. Mielestäni ihmisen tehtävä on auttaa heikompaa. Olipa kyseessä sitten toinen ihminen, tai eläin (koska niiden elämän pilaamiseen ihmiset ovat usein suurin syypää). Suututtaa ne, jotka ajattelee olevansa vastuussa vain omasta hyvinvoinnistaan.

7. Haluaisin osata leipoa ihania leivoksia ja kakkuja, ja harjoittelisin useamminkin, jos ei pelkona olisi se, että söisin vaan itse ne kaikki :D

8. En aina jaksa/viitsi pestä hampaitani aamuin illoin (hyi), mutta en voi lähteä esim. lenkille ilman, että ne pesen.

9. En myöskään aina jaksa pestä meikkejäni pois ennen kuin menen nukkumaan (etenkin ennen vanhaan pitkän baari-illan jälkeen). Siksi en aina jaksa meikatakkaan, koska ajatus sen meikin poisto-operaatiosta ahdistaa.

10. Olen alkanut mielessäni pohtimaan, että voisin joskus (esim. vuoden päästä) juosta vaikkapa (puoli-?)maratonin ja siten saada jonkun motivaation ja tavoitteen sille, että myös tulevaisuudessa tulisi liikuttua ja lenkkeiltyä. Tai keksiä jonkun muun liikuntatavoitteen.

11. Mulla on ollut monenmoisia, niitä "tavallisia" ruokaan kohdistuvia mielihaluja viimeisen 6 kk aikana, mutta yksi ylitse muiden ja aivan alusta saakka mukana ollut on appelsiinit, joita on lähes pakko saada joka päivä. Myös sen kamalimman pahoinvoinnin aikaan appelsiini ja kylmä appelsiinimehu oli suunnilleen ainoat, mitä pysty ajattelemaan ja syömään.


Merjan kysymykset minulle

1. Mikä on ensimmäinen onnellinen muisto jonka muistat?
Joitakin välähdyksiä muistan ajasta, kun olen ollut ehkä parivuotias. Hyvin hämärästi muistan vanhempiani hauskuuttaneet tapaukset, kun karkasin naapurin pihalle syömään _raakoja_ marjoja pensaista. Se maku kait siinä viehätti, ja oon napsinut näitä raakoja marjoja myöhemminkin elämässäni :D

2. Oletko itsevarma ihminen?
Yritän ainakin olla. Mielestäni itsevarma ihminen saa paljon enemmän aikaan, kuin että epäilisi jatkuvasti tekemisiään. Heikkoja hetkiä minullakin toki on, mutta monesti yritän vain vaimentaa kaikki epävarmuuden äänet päässäni ja uskoa, että kyllä minä pystyn!

3. Oletko koskaan tehnyt jotain sellaista mitä kadut? Miksi?
Moniakin asioita olisin voinut jättää tekemättä. Useimmiten kai kokeilun halusta ja ajattelemattomuudesta. Mutta en tiedä kadunko niitä asioita, sillä olisin monia kokemuksia köyhempi ja voihan olla, että tekisin kuitenkin ne samat asiat uudelleen joskus, jossain toisessa tilanteessa.

4. Mikä tekee ystävästä tosiystävän?
Se, että on ystävä, tapahtui mitä tahansa. Sitä ei pienet välimatkat tai erilaiset elämäntilanteet kaada, ja ystäviä ollaan, vaikkei aina yhteyttä pidettäisikään. 
 
5. Minkälainen olisi unelmakotisi? (jos sinulla ei sitä jo ole) Ja kerro toki millainen se on, jos sellainen jo on. :)
Unelmissani minulla olisi yksi koti ulkomailla (Kreikka/Italia tms. lämmin maa), yksi Suomessa ja vieläpä kesämökki jossakin järven rannalla. Eli rahaa ne ainakin vaatisi. Jos saisin lottovoiton, niin ostaisinki sillä heti jonkun kunnon lukaalin, jossa olis ainakin uima-allas, poreamme, iso piha, suuri keittiö ja kaikille minun lemmikeille paaaljon tilaa. Ja siellä toki kävisi sitten myös siivojaa. :D

6. Minkälaisena näet tulevaisuutesi?
Tällä hetkellä näen, että minulle kaikki ovet on avoinna. En usko rikastuvani kovin äkkiä jos koskaan, mutta mitä ei rahalla saa, niin sen aijon kyllä korvata jollakin muulla. Kovaa työtä tuo lähitulevaisuuskin tulee vaatimaan, mutta kaikesta huolimatta näen kaiken valoisana ja onnellisena, sellaisena, että kaikki menee parhain päin tavalla tai toisella.

7. Pidätkö matkustamisesta?
Kyllä. Jos sitä rahaa olisi, niin tälläkin hetkellä olisin vähintäänkin jossain lähimaassa kaupunkimatkalla!

8. Oletko koskaan valehdellut vanhemmillesi? Miksi?
Varmasti muutaman kerran - ei heidänkään tarvi kaikkea tietää ;)

9. Minkälainen elämäsi olisi jos ei olisi nettiä taikka puhelimia?
Yksinkertaisempaa tietyllä tapaa. On sitä ennenkin pärjätty niitä ilman, miksi ei nyt? Tosin tuonne Kreikkaan yhteydenpito olis melko vaikeaa, eli todennäköisesti mun elämä olis tällä hetkellä sitten aivan toisenlainen, mitä se nyt on.

10. Mikä on vahvuutesi?
Vahvuus ja heikkous ehkä samalla juurikin semmonen elämänasenne, että minä pystyn kyllä kaikkeen (jos joku muukin pystyy). Eli uskallan ottaa monenlaisia riskejä ja heittäytyä monenlaisiin asioihin, mutta aina en kaikkeen kuitenkaan pysty, ja se voi aiheuttaa tukalia tilanteita :)

11. Jos sinulla olisi 10sekuntia aikaa ottaa mukaasi 3 asiaa, mitä ne olisivat? 
(raha ei kuulu tähän ja oletetaan että kaikki rakkaat ihmiset ovat odottamassa sinua siellä jossain. :) )
Tietokone (olettaen, että jossakin on langaton yhteys tai verkkopiuha), kassillinen erilaisia vaatteita ;D sekä passi (kait mää pääsen ulkomaille?!).


Kysymykset haastetuille:

1. Alkuperäinen motivaatiosi alkaa kirjoittaa blogiasi?
2. Missä näet itsesi tasan vuoden päästä?
3. Jos saisit olla ammatiltasi ihan mikä vain eikä tarvitsisi huolehtia siitä, että sitä tarvitsisi millään tavalla opiskella tms., mitä haluaisit tehdä työksesi?
4. Turhin muoti-ilmiö kautta aikain ja miksi?
5. Unelmiesi häämatkakohde?
6. Onko sinulla jokin tietty toistuva uni tai unissa oleva teema?
7. Jos saisit matkustaa aikakoneella, minne menisit?
8. Viimeisin lukemasi kirja ja lyhyt arvostelu siitä?
9. Merkkarit - mitä muistoja se tuo sinulle mieleen?
10. Kumpi oli ensin, muna vai kana (perustelut)?
11. Jaa jokin arki-illan perushelppo, nopea mutta maistuva ruokaresepti.


Haastan:

Tapiiri (Liike mielen tiellä pitää)
Eeva (Retkemme)
Kiiperi (Kiiperin kiukuttelut)
Emmi (& Something Daily)
Anna Katariina
Inka (archie gone lebanon)
Katja (Dancing with blindfolds on)
Jelissa (Every Step Matters)
Emmi (Give me envy)
suvianita (Virtaviivaista)
E (Mytty pieni matkalainen)

Tässä joitakin blogeja, joita itsekin seurailen. Voi olla, että joku onkin jo tämän haasteen saanut, en jaksanut tekstejä kovin kauas plärätä ja katsoa, onko kyseisestä haasteesta postausta. :)

(Kuvituksena random-kuvia Leevistä)

Viime hetken hankinta

H-hetki lähestyy, ja tajusinpa, että eihän mulla sittenkään ole mitään jakkua tai boleroa mekon kanssa olemassa. Enkä suinkaan ikinä viime tinkaan jätä mitään.. (sukkahousutkin pitäis vielä ostaa).

Se oli sitten pikakierros kirppikselle siinä toivossa, että sieltä jotain löytyis, ei nimittäin huvittanut lähteä koluamaan kaikkia vaateliikkeitä läpi.

Etsinnässä oli joko musta tai valkoinen/vaalea jakku tai bolero, ja onneksi sopiva löytyi Second Hand Storesta.


Siinä pieni pala asuni. Maksoi tämä pitsibolero sentään 7,50 e, mutta muutakaan ei ollut.


Nimittäin tämä valkoinen neulepusero (2 e) olis ollut toinen vaihtoehto, ja melko arkiseksi olis tällä mekkokin muuttunut. Ostin kuitenkin senkin varmuuden varalta.


Ja aina sieltä jotain ylimääräistä tarttuu mukaan, enkä vaan voinut vastustaa tätä violettia rimpsuhametta (3,50 e)! Eihän se mahdu ees päälle, eli laitetaan tää nyt ootteleen niitä laihempia kesäpäiviä...


Lenkkeilypipoa oonkin etsiskellyt, viimein löytyi sopiva ja vieläpä puoleen hintaan (50 snt).

Niin tosiaan, se H-hetkihän on jo huomenna! Pitäskö mun alkaa jo vähän jännittämään? Oon ehkä jo valinnut, että mitä laitan päälle. Pukeutumisohjeet on kuitenkin tumma puku, mikä naisilla toki voi tarkoittaa melkein mitä vain. Mutta tuo on päivätilaisuus eikä mitenkään hirveän vakava sellainen, ja pieni ennen kaikkea, joten ei sinne myöskään liikaa kannata pynttäytyä.


Noh, tuossa olis pieni kurkistus, mitä nyt ajattelin päälleni kiskoa. Toki mielihän ehtii huomiseen iltapäivään mennessä vielä muuttua moneen kertaan, joten saas nyt nähdä, mitä sitä vielä keksiikään.

tiistai 26. helmikuuta 2013

Patiolla

Jälleen kerran ilmoittauduin ja pääsin mukaan erääseen käyttäjätestiin Patio -palvelun kautta.


Tällä kertaa vuorossa oli testata, miten 2- ja 3-ulotteisuus toimii musiikkipalvelussa. Tuollasella tabletilla piti testata paria musiikkitoistopalvelua ja verrata niiden hyviä ja huonoja puolia.

Kaikkea ne keksiikään, mutta hyvä, että joku tällasiakin kehittelee.


Palkkioksi sai jälleen leffalipun sekä vielä bonuksena suklaapatukan, joiden valitsemisessa oli kyllä valinnan vaikeus. Vieläpä viime hetkellä vielä vaihdoin tuon patukkani, koska en oo tuota Kismetin Mariannea vielä maistanutkaan.

Alkaa näitä leffalippuja kertymään, ja voishan nuita lähteä kuluttamaankin. Etsinkin nyt tositarkoituksella leffaseuraa! Tässä lähiaikoina olis mukava käydä joku elokuva katsomassa. En varmaankaan ole mitään tällä hetkellä pyöriviä nähnyt, joten mikä tahansa ehdotus huomioidaan. Erityisen paljon kehuja on kuitenkin saanut tuo eräs suomalainen elokuva, joten jos joku vaikka sen haluaisi lähteä katsomaan, niin ottakaahan yhteyttä!

Ja tuohon Patiolla -palveluun voi tosiaan kuka tahansa (oululainen) rekisteröityä ja hakea osallistujaksi tällasiin testiprojekteihin. Melko kiitettävästi nuita tuntuu nyt olevan, eli jos yhtään kiinnostaapi niin sinne vaan.

maanantai 25. helmikuuta 2013

Täytetyt paprikat

Kokeilin käyttää jääkaapissa olevat pari paprikaa uudella tapaa, ja keksin tehdä täytettyjä paprikoita, joita siis en muistaakseni ole aikaisemmin tehnyt.


Ohjeessa sovelsin tätä Hellapoliisin reseptiä.

Sisään tungin sipulia, jauhelihaa, riisiä, parsa- ja kukkakaalia sekä päälle mozzarellaa.


Yhteen paprikaan mahtui n. 100 g jauhelihaa, kun ei tuota riisiä kovin paljon lykkinyt. Tuli maukkaita ja täyttäviä! (Ja lopun täyteaineksen saattoi syödä sellaisenaan seuraavana päivänä).

Vinkkejä ensi kertaa varten voisi olla laittaa juustoa tuon täyteaineksen sekaan, eikä vain päällimmäiseksi. Suurempi määrä riisiä pitäis tuon täytteen ehkä enemmän kasassa, nyt se levähti ympäriinsä, kun paprikan halkaisi. Lisäksi hyviä makuvaihtoehtoja sekaan voisi olla esim. herkkusieni ja fetajuusto sekä muut vihannekset, kuten he-ma-pa.

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Pallomaha

Aika kuluu ja maha kasvaa.






Tän näköisenä olin liikenteessä eräs päivä tällä viikolla.


Ei sitä edelleenkään silti vissiin kukaan huomaa, kun ei kukaan mitään kysele tai kommentoi.

24+4

Tämmönen pallo siellä kuitenkin on. Vissiin se aikoo jatkaa kasvamistaan ainakin tuosta kyltymättömästä ruokahalusta päätellen. Onneksi ilmat on olleet kivat, niin on ollut mukava käydä vastapainoksi myös lenkillä.

lauantai 23. helmikuuta 2013

Sisusta huone

Omassa kämpässä viimeisetkin huonekalut on nyt asettuneet paikoilleen. Muutama tavara etsii vielä hieman paikkaansa ja saattaa kulkeutua silmän siihen osuessa milloin mihinkin.

Luvassa lieneekin lähitulevaisuudessa muutama postaus tästä suuren suuresta majastani.

Hirveää visiota tämän kämpän sisustamiseen en ole käyttänyt, mutta ehkä joidenkin värien käyttö sen sijaan on syöpynyt ainakin jonnekin alitajuntaan. Sen huomaa myös tässä pikaisesti tekemässäni sisustussuunnitelmassa Jotex.fi -sivustolla.

 Kevät lienee jo mielessäin.



perjantai 22. helmikuuta 2013

Aivot ja mieli

Koska mm. tuohon minun valmistumiseeni liittyen aloin itsekin epäilemään omaa älykkyyttäni, niin jouduin tänään aivotutkimuksiin. Mitään ei löytynyt.


Hah hah haa. Olipa hyvä vitsi! (Tajusitteko? Ai ettekö? :(  )

No ei sentään. Oikeesti kaikki liittyy erääseen kirjeeseen, minkä sain viime viikolla postitse. Sain siis kutsun saapua jälleen kerran tutkimuksiin, joita tehdään Pohjois-Suomessa '85-'86 -vuosina syntyneille.

"Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1985-1986:n hyvinvointi- ja terveystutkimusohjelma on tieteellinen tutkimus, joka pyrkii edistämään koko väestön terveyttä ja hyvinvointia (Kohorttitutkimusten kotisivu).
Vuonna 2007 alkava "Aivot ja mieli"-tutkimus on mielenterveyden seurantatutkimus."
http://kelo.oulu.fi/NFBC/MRI/kuvaus.htm

Tuohon tutkimukseen liittyen on ruukannut noin parin vuoden välein saapua erilaisia kyselylomakkeita täytettäväksi, ja muutaman kerran on ollut erilaisia testejäkin. Ei niistä kuitenkaan aiemmin ole mitään "palkkaa" saanut.


Niinpä sovin itselleni tutkimusajan tälle perjantai-iltapäivälle, ennakkoon jo netissä täyttelin jotain lomakkeita, joissa kyseltiin mm. päihteiden käytöstä sekä mahdollisista psyykkisistä sairauksista.


Kourallinen muitakin tutkittavia oli paikalla, ja meitä kierrätettiin erilaisissa testeissä. Ensiksi piti antaa virtsa- ja verinäytteet. Niitä veriputkia otettiin sitten ihan kiitettävä määrä (11 kpl!), mikä on kuulemma keskitasoa normaalille ihmiselle.

Seuraavaksi oli psykologin haastattelu, missä kyseltiin vähän samoja kysymyksiä, kuin mitä aikaisemmin noissa lomakkeissa oli kyselty. Eli päihteiden käytöstä sekä mahdollisista psyykkisista sairauksista / muista mielenterveyteen liittyvistä ongelmista. Kyllähän se alko hirveeltä kuulostaan omiinki korviin, ku kaikki tuolla lailla niputettiin :D Oi villi nuoruuteni..

Sitten oli vielä kognitiivinen testi, missä testattiin mm. sanavarastoa ja reaktionopeutta. Piti luetella kaikenlaisia listoja, selittää sanoja, työntää pieniä metallitikkuja pieniin reikiin nopeasti, pelata muistipeliä jne. Ei ne vissiin ihan huonosti menneet, melkein täysiä pisteitä ja nopeasti tuli nuo reaktiotestitkin tehtyä.

Testien välissä ehti hörppiä mehua ja teetä ja syödä pari useamman keksin. Sitten meille tilattiin vielä valitsemamme pitsat Turtlesista. Oman pitsani sain kuitenkin mukaan, koska mun osalta tutkimus päättyi tuohon. Vielähän olisi ollut edessä se mielenkiintoisin eli magneettikuvaus, mutta nykytilaltani en sitten siihen saanut osallistua. Ei kuulemma ole todettu olevan mitään vaaraa, mutta käytäntö on sellainen, ettei raskaana olevia magneettikuvata. Tosin lähtiessä sanottiin, että jos haluan, niin saattaa olla, että pääsen siihen magneettikuvaukseen myöhemmin sitten kesällä/syksyllä. Olishan se hauska käydä tuo pääkoppa fyysiseltäkin puoleltaan testauttamassa.


Että melkoisen ruhtinaalliset oli osallistumislahjukset, mutta kuten sanottua, niin mielelläni oon kyllä nuihin aikasemminki osallistunu ilman mitään palkkioita. Jos ne minusta vaan irti saa mitään, mikä mahdollisesti auttaa ketään toista joskus tulevaisuudessa jonkun sairauden tai minkä tahansa asian kanssa, niin mukavaa olla avuksi.

torstai 21. helmikuuta 2013

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Löytöjä

Tätäköhän ne työttömät kaiket päivät tekee? Siis kiertelee shoppailemassa :D (I wish, ei nimittäin varmaan sitä rahaa liikaa ole).


Eilisen saldona kolme kirppistä. Pitää muuten nyt ihan varta vasten suositella tuota Haukiputaan kirpputoria. Oon siellä vissiin käynyt elämäni aikana kolme kertaa yhteensä, ja aina oon löytäny ison säkin vaatetta/tavaraa halvalla. Jos siellä päin liikkuu, niin kannattaa käydä.

Tällä kertaa ei etsinnässä ollut niinkään mitään, ja silti löytyi vaikka mitä.


Ehkä sinne alitajuntaan sitten on syöpynyt tuommoinen urheiluvaatteiden tarve. Viimeksi päivällä käveleskellessä kun pohdin, että nippa nappa alkaa nuo takit menemään kiinni. Niinpä silmiin iski ja mukaan tarttui tällainen IcePeakin takki, joka oli sopivan väljä ja menee hyvin sellasilla -5 asteen pakkasilla ja vähän kovemmilla, jos alle laittaa toisen paidan. Plussaa kans nuista heijastinteksteistä. Siispä annoin anteeksi hieman kovemman hinnan (8 e).


Ja kun halavalla sai, Adidaksen toppi (-50 % 0,50 e:sta eli 25 snt) sekä hieman lämpimimmille ilmoille NewLine juoksutakki (1 e).


Lisäksi Seppälän pallotoppi (1 e), pinkki Kappahl collegetakki (2,50 e), tuulihousut, jotka vielä just mahtuu mahan päälle (muutama euro?) sekä laukku (2 e) - oon taas jumiutunut tuohon yhteen laukkuun, eli tästä kakkoslaukku sitten.

LISÄKSI mukaan tarttui monenmoista pienempää vaatetta ;) Mutta ne vois esitellä joskus vaikka ihan erikseen.

Eikä siinä vielä kaikki. Tänään tekemisen puutteessa lähdin käymään Second Hand Storessa.


Sieltä löytyi Puman huppari (2 e) sekä tuollainen pallokauluksinen paita (1 e).

Sekä varsinaisesti etsimäni, vieläpä kaksin kappalein. Bongasin eräästä blogista tekstin, jossa bloggaaja kertoi vieneensä kirppikselle vaatetta, ja lähdin katsoon, millanen eräs kuvassa näkynyt mekko olis ollut. Onneksi se oli vielä jäljellä, ja mahtui päälle. Oli jopa pienesti reilu, että pitänee keksiä siihen yläosaan joku patentti, ettei se valu alas. Löysin myös vaihtoehtoisen mekon, enkä tohtinut niitä kumpaakaan jättää kauppaan (maksoivat siis 5 e ja 4 e). Eli nyt ois parikin vaihtoehtoa valmistujaisiin, enkä oo vielä ees penkonut siskon vaatekaappia, että mitä siellä olis!

Pitääköhän mun nyt pitää monet juhlat, että ehtii käyttää kaikki mekot?? :D

tiistai 19. helmikuuta 2013

Lähtulevaisuuden suunnitelmia

Minusta tulee:
[x] maisteri
[x] työtön
[  ] elokuvatähti


Eilen oli tosiaan viimeinen päivä jättää nuo tutkinto- ja publiikkianomukset. Kerroinkin jo, että torstaina tätä asiaa selvittelin ja huomasin, että yksi suoritusmerkintä puuttuu. Opettaja laittoi sen kyllä saman tien menemään, mutta sinne se jonnekin jäi vissiin pyörimään. Perjantaina laitoin spostia tälle opintojen koostajalle, että se suoritusmerkintä on laitettu tulemaan jo. Silti maanantainakaan ei sitä vielä näkynyt rekisterissä. Menin yliopistolle nuo anomuspaperit kourassa, ja kävin kattoon, oisko tää opintovastaava paikalla. Kun ei näkynyt, niin kävin syömässäkin välissä.

(Oli muuten ihan järjetön nälkä, ja iiiiiso lautanen lasagnettea upposi napaan kuin tyhjää vaan).

 
Oottelin, päivitin rekisteriä, kävin kattoon olisko opintovastaava paikalla, lähetin sähköpostia, yritin soittaa, päivitin rekisteriä... Pari tuntia pyörittelin peukaloita ja mietin jo suunnitelmaa B eli että mitäs sitten ensi kuussa tekisin, jos nyt ei voiskaan valmistua (sossun luukullehan se tie ois sillon vienyt, ja mietin jo valmiiksi hyvät perustelut sille, että laittaisin sittenkin tuosta mun gradun arvosanasta vastineen ja oikaisuvaatimuksen mm. "perusteettomiin" väitteisiin nojaten).

No, olin jo luovuttamassa ja pois lähdössä, kun vielä varmuuden vuoksi kävin kattoon, oisko se henkilö paikalla. Siinä sitten kuulin ohimennen toisesta konttorista (opintopalvelut on nykyisin keskitetty tommoseen avokonttorimallin toimistoon) että tää kyseinen henkilö oli juuri soittanut, että on sairaana jne. Siinä vaiheessa sanoin tälle toiselle hlölle, että olin tätä kyseistä ihmistä koittanut tavoitella ja mun pitäis tuo publiikkianomus jättää, ja yks suoritusmerkintä jumittaa jossakin. Sitten alkoi onneksi tapahtua. Onneksi tuo opettajakin oli paikalla, niin hän lähetti nämä mun suoritustiedot tälle toiselle henkilölle (tai siis, sanoi että se paperi piti käydä noutamassa tämän toisen henkilön lokerosta, jossa se oli ilmeisesti torstaista saakka ollut). Kymmenen minuutin sisällä tää kurssi olikin merkattu rekisteriin, mun pääaineen syventävät opinnot koottu, ja sain täyttää anomukseen, mitä opintoja haluaisin tutkintoon.


Vähän aikaa tuotakin pähkäilin, että mitä siihen tutkintoon mahtuu, kun mulla nuita syventäviä opintoja oli liikaa, ja sitten en ois saanut sopivaa pakettia kahden sivuaineen perusopinnoista. Eli laitoin sinne yhden sivuaineen perusopinnot ja sitten jämäksi (eli muut opinnot) italian opinnot. (Meinas vähän huvittaa, kun huolimata tuosta gradun arvosanasta, opintojen arvosana jäi silti hyväksi. Olen siis hyvä opiskelija, mutta huono tutkija). Muista opinnoista sitten toivottavasti nyt saan ne todistukset, että jos nyt joskus jotain opiskelisin uudelleen, niin nuita vois käyttää siihen toiseen tutkintoon... Toivottavasti nää meni näin oikein, koska tää toinen opintovastaava oli tällä välin poistunut kahvitauolle, ja kun se venyi jo lähemmäs puolta tuntia, niin en jaksanu enää ootella, vaan jätin ne paperit tuossa muodossaan sitten sinne pöydälle.

Eli eipä sitten nyt muuta, kuin valmistujaismekkoa valkkaamaan!

Ja työkkärin papereita pyöritteleen...


Kolmas asia liittyy niihin Kierikki-elokuvan koekuvauksiin. Tänään oli laitettu sähköpostia, että tulevat leffatähdet on valittu, eikä heitä näihin talvikuvauksiin valittu kuin muutama. Kuitenkin siinä hieman lohduteltiin, että kesällä on lisää kuvauksia, ja on vielä aivan mahdollista, että koekuvauksissa käyneet pääsee niihin mukaan, ja lisäksi ne on tallettaneet kaikki koekuvauksissa käyneiden tiedot rekisteriin muita tulevia projekteja varten.

Tarttiskohan ne yhtään vauvanäyttelijää? :) 

Kuvituksena random-kuvia tältä päivältä.

lauantai 16. helmikuuta 2013

Toimintaperjantai

Voisko joku köyttää mut penkkiin kiinni ja käydä hoitamassa mun kauppaostokset seuraavan neljän kuukauden ajan??


Mitä tekee nälkäinen, sokerinhimoinen, raskaana oleva nainen kaupassa? Ostaa ison satsin pullia, piirakkaa ja kilon karkkia! Puolustukseksi pakko sanoa, että menin ihan varta vasten kauppaan juurikin laskiaispullien toivossa. Viime viikolla jo löysin samaisesta kaupasta alennuksessa pullia, ja ai että oli hyviä. Nyt elättelin toivoa, että tässä olisi viimeinen oljenkorteni saada laskiaispullia, ne kun on kaikista käymistäni kaupoista jo loppuneet :( Otin sitten samalla kaikki viimeiset kaksi rasiaa. Ja kun vieressä oli alennuksessa toscapiirakka, en voinut vastustaa kiusausta.. Ja sitten kun oli vielä "ystävänpäivä"alennuksessa irtokarkit, minun lempparit, (niin törkeän kallista karkit nykyään!) niin hamstrasin kerralla kunnon satsin. Piilotin nuo kyllä ylimmälle hyllylle kauas katseilta (poissa katseilta, poissa mielestä?), jos ne etes pari päivää säilyis koskemattomina :D (Ja meinasin ostaa lisäksi monenmoista suklaata, mutta siinä vaiheessa järjen ääni jo sanoi, että tyhmää heittää rahaa hukkaan niin paljon pelkkään sokerimössöön!)


Mutta oli se laskiaispulla hyvää!


Muuton yhteydessä muuten löytyi kasa vaatteita, joiden olemassaoloa en oo ees muistanut. Nekin kun on olleet käyttämättöminä varastossa. Tää yks pitkä violetti kauluspaita on ollut melkoinen murheenkryyni, kun ostaessani sen noin neljä?viisi? vuotta sitten muistaakseni Seppälästä, ihastuin siihen, mutta pian totesin, että siinä näyttää lähinnä siltä, kuin olisi raskaana, ja harvoin sitä on tullutkaan käytettyä. Nyt kun piti keksiä jotain fiksua päällepantavaa, niin muistin tämän ja totesin, että kerrankin se ajaa asiansa, saan näyttää nyt raskaana olevalta varmaan ihan luvan kanssa :D


Minulla nimittäin oli eräs tapaaminen iltapäivällä. Toivottavasti nämä lähes-nollakelit on tulleet jäädäkseen, oli mukava kerrankin vetää päälle ulos jotain muutakin kuin hirveät toppavaatteet ("uusi" takki on ihana ).


Hain tässä taannoin mukaan erääseen projektiin, joka kuulosti mielenkiintoiselta. No, minut valittiin mukaan tähän pieneen tiimiin. En uskonu että kyseessä on mikään kovin iso juttu, mutta tuolla tapaamisessa jouduin kyllä pyörtämään vähän ennakko-oletuksiani, sillä tää vaikuttaa oikein lupaavalta ja mielenkiintoiselta hommalta.


Tää perustuu kuitenkin ihan vapaaehtoisuuteen, eli mitään palkkaa tästä ei kyllä makseta. Mutta eipä tartte kenenkään myöskään urputtaa, että nyt jos/kun ilmoittaudun työkkäriin ja sieltä "nostelen tukia", etten myöskään yrittäis tehdä mitään hommia. En mää ainakaan jaksa istuskella koko kevättä kirjaimellisesti neljän seinän sisällä. Suunniteltiin hieman jo kevään aikataulua ja miten tätä projektia aletaan toteuttaa, ensi viikolla on jo seuraava tapaaminen. Mutta kerron tästä vähän enemmän lisää sitten kun itsekin tietää hieman enemmän, mitä tuleman pitää :)

Sitten pitikin jo rientää seuraavaan paikkaan.


Meitä vanhoja toimijoita kutsuttiin osallistumaan ylioppilaskunnan ex-ex-ex-järjestö-, ex-ex- järjestö- ja tiedotus-, ex-viestintäsihteerin läksiäisiin OYY:n toimistolle. Ilta sisälsi hauskoja muisteluita, J. Karjalaisen esittämää livemusiikkia, herkullista kanasalaattia ja vielä herkullisempaa valkosuklaakakkua
Mun makeanhampaan kolotusta on kyllä tälle viikolle paikattu ihan kunnolla.

Väsymykseltäni en kuitenkaan jaksanut juhlia paikalla kovin myöhään. Lisäksi nyt vissiin alkaa tulla mukaan kaikki raskauden mukanaan tuomat vaivat, mun jalkoja nimittäin alko särkemään ja hyvin oli kyllä turvonneet, kun kotiin pääsin. Yö menikin sitten pyöriessä kipeiden jalkojen kanssa. Pitää vissiin muistaa juoda vettä ahkerammin tästä lähin.

PS. Aiempi viittaus työkkärin jos/kun tilanteeseen: 
Mun pitäis maanantaina jättää publiikkianomus, mutta tiellä on vielä yksi mutka. En ollut muistanut sanoa opettajalle, että kirjaa suoritetuksi tuon seminaariosallistumisen. Se on torstaina laitettu eteen päin, mutta ei näy vieläkään suoritusmerkinnöissä. Jos sitä ei maanantaina tule sinne, eikä opintoja saada koostettua, niin siinäpä sitten odotellaan vielä kuukausi valmistumista, että hoh-hoijaa taas tätä turhaa byrokratian kanssa säätämistä...

perjantai 15. helmikuuta 2013

Buzzador

Olen Buzzador ja mukana Oral-B Pro-Expert-kampanjassa. Buzzaan monitehoista hammastahnaa, joka toimii kaikilla kahdeksalla hammaslääkäreiden yleisimmin tutkimalla alueella.



Eli olen osallistunut tuollaiseen monessa blogissakin tutuksi tulleeseen palveluun, jossa saattaa saada testattavaksi erilaisia tuotepaketteja. Ehtona on, että niistä tulee raportoida ja niitä tulee mainostaa sosiaalisessa mediassa. Pääsin nyt mukaan ensimmäiseen kampanjaan, eli jäänpäs odottelemaan pakettia ja kuulette siitä sitten lisää myöhemmin.

Parasta tietysti on, että testattavia tuotteita saa/pitää jakaa myös ystäville ;)


Jos jotakuta kiinnostaa päästä mukaan samantapaisiin kampanjoihin, niin:

Buzzadorina saat mahdollisuuden päästä testaamaan uusia tuotteita ja palveluita ilmaiseksi, sekä kertoa ystävillesi niistä. Useimmissa kampanjoissa myös ystäväsi saavat mahdollisuuden päästä osallistumaan tuotteiden ja palveluiden testaamiseen. Se kuinka nopeasti pääset ensimmäiseen kampanjaan mukaan, riippuu siitä kuinka hyvin sovit kampanjan kohderyhmään, jonka asiakas on määrittänyt.
Kun sovit kampanjan kohderyhmään, saat tietoa kampanjasta sähköpostitse. Sitten pääset valitsemaan haluatko osallistua kampanjaan, vai etkö halua.
Seuraa tätä linkkiä rekisteröityäksesi Buzzadoriksi (minun käyttäjänimi on Shine_S): https://www.buzzador.com/buzzador/index.php?file=u-signup&lang=FI&refstr=Shine_S

Voit myös lähettää sähköpostiviestin:  Finland Shine_S  osoitteeseen register@buzzador.com tai lähettämällä tekstiviestin:  Buzzador Shine_S  numeroon +4560991000 saadaksesi kirjautumistiedot välittömästi. Ensimmäisellä kirjautumiskerralla pääset viimeistelemään käyttäjäprofiilisi, jolloin pystymme valikoimaan sinulle sopivia kampanjoita.

Jos haluat tietää enemmän mitä Buzzadorina oleminnen tarkoittaa, voit lukea lisää täältä:
http://www.buzzador.com/fi?refstr=Shine_S
 

torstai 14. helmikuuta 2013

Ystävänpäivä




Olipa se sitten ystävä, kaveri, poikaystävä, aviomies, lapsi, isä, äiti, mummo, vaari, koira, kissa tai vaikka kala, tänään ainakin voi vaikka hetken mietiskellä, mitkä/ketkä ovat niitä tärkeitä asioita elämässä :)

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

2005-2013

"Koulutusdekaani on tänään hyväksynyt pro gradu -tutkielmasi ja FM-tutkinnon kypsyysnäytteesi."


Lausunnossa kiiteltiin lähinnä tutkimusaineiston (/-kirjallisuuden) laajaa käyttöä ja sujuvaa kieltä. Kaikki muu sitten onkin enemmän tai vähemmän huonosti.

"Edellä esitettyjen huomioiden perusteella pidämme tutkielmaa erityisesti metodisesti ja rakenteellisesti selvästi keskimääräistä heikompana."

En ole arvosanaan tyytyväinen, ihan siitä syystä että on pitäny niin paljon nähdä aikaa ja vaivaa (ja rahaa) sen takia, että sitte mollataan suunnilleen koko työ. Enkä ole tarkistajien kanssa kaikessa lausunnossaan esittämästään aivan samaa mieltä, mutta makuasioita näyttää olevan nuo muutamat seikat.

Jos joskus kehtaan, niin ehkä tänne linkitän sen mun gradun esimerkiksi, että parempaankin voi pystyä.

No, ei musta tutkijaa taida tulla(kkaan), että siinä mielessä pääasia, että nyt, vihdoin ja viimein, valmistun.

Mutta nyt vaan käännetään purjeet kohti uusia, vielä tuntemattomia tuulia!

 

tiistai 12. helmikuuta 2013

Laskiainen

Laskiainen vaan ei laiskiainen! Aamusella kuulostelin vähän oloa, ja vaikka yöllä heräsin kerran yskimään ja nappasin siihen kurkkutabletin, niin kurkku ei tuntunu enää kipeeltä, hieman käheältä vaan. Kun vielä sain varmistuksen sille, että laskiaismäessä tarjottaisiin kuin tarjottaisiinkin hernekeittoa (hetken jo pelkäsin että ei, kun ei perinteiset ymppäjaosto ja sopovaliokunta tätä missään mainostaneet) niin päätin lähteä laskiaismäkeen minäkin. Vielä hetken punnitsin, että menisinkö autolla, mutta ajattelin kuitenkin nyt olla sen verran jo terve, että tuon puuduttavan kurkkutabletin voimalla lähdin pyöräilemään Välkkylään.


Sääkin oli sen verran suosiollinen, ettei ollu ku viis astetta pakkasta. Monet kerrat tuolla on tullu hytistyä kylmemmässäkin säässä, nyt oli oikein hyvä ulkoilukeli.


Sakkia oli ihan kivasti paikalla, vaikka ois voinu kyllä olla enemmänkin, eli ihmeen hiljasta moneen aikasempaan vuoteen verrattuna.


Ihan ensteksi suunnistin kuitenkin täyttämään odotukseni eli sinne hernekeittokojulle.


Perinteisestihän tuo on kasvishernari, johon teekkariseura Droit tarjoaa lihan. Lisäksi tänä vuonna (liekkö ollut aikasemmin, en muista) tarjolla oli pannukakkua! Teki minut ainakin niin iloiseksi, koska nimenomaan pannukakkua oon himoinnut tooooosi kauan, en vaan oo saanu aikaseksi tehä ite.


(Tässä vaiheessa mun on ehkä pakko paljastaa, että hernekeittohan on mun kaikkien aikojen yksi lempiruuista! Ollut jo niin kauan kuin vain muistan.)

Blankolla on tuolla aina ollut kaakaotarjoilu, mutta olivat näemmä nipistäneet tarjottavat pariin termariin, että en viitsinut käydä sitten kysymässä, että vieläkö ois ollu jäljellä.

Sitten siirryin katseleen mäenlaskuja. Jälleen kerran La-La-La-Lappeenrannan teekkarit olivat saapuneet näyttämään, kuinka sitä mäkeä oikeaoppisesti lasketaan...


Löysin jopa opiskelijakaverit tuolta joukosta, vaikka hieman hämäsi, että kaikki (minä mukaan lukien) oltiin jätetty haalarit kotiin. Mun oma puolustus on, että ne on porukoiden varastossa siinä kunnossa, että ne kaipais pesun jos toisenkin, enkä jaksanu niitä lähteä varta vasten hakemaan.


Sessetkin viihtyivät paikan päällä.

Hauskin mäenlaskukisassa on kuitenkin Modified-luokka, jossa idea on se, että joukkueet laskee itse rakentamillaan, jotain ajankohtaista aihetta kuvastavilla laskuvälineillä.

Kuten Linnanmaalle siirrettävällä arkkariosastolla:


Hobitti-lohikäärmeellä:


Linnanmaalle siirrettävällä arkkariosastolla:



Linnanmaalle siirrettävällä arkkariosastolla (niin, joko arvaatte todellisen kuuman perunan Oulussa?):


Valion maitopurkilla:

 ...tai vaikka Pirkan hyvin säilyneellä kääretortulla, jonka parasta ennen päiväys on ollut 1/2008:


Standard-luokissa "yllättäen" voiton veivät Koneteekkarit (se toinen (vai montakohan niitäkin oli) joukkue) ja isokenkäisten sarjassa Oulun Poliisit! (ois voinut olla melko nolo tappio, jos polliisit ois hävinneet vaikka niille Kalevan sihteeriköille :)) )

Kun varpaita jo nipisteli, niin kisat jo loppuikin ja siirryttiin kaverin sisätiloihin juomaan kaakaota ja syömään lisää om-nom-nom pannukakkuja! Ja taidettiin siinä sivussa vähän puhua kaverin tulevista häistäkin :) (ja siitä, kuinka hirveitä nykyään "Wanhojen" tanssien puvut on, ei niissä ole jäljellä enää mitään "wanhaa", vaan ihan ameriikan malliin nuo on jotkut ihme tyllihörhelö-tanssiaiset!).

Niin ja mitä omiin tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu, niin kuulinpa huhua, että minun gradusta olis jo lausunto jätetty! Ei ollut vielä opintorekisteriin kirjautunut, mutta siis, hetkenä minä hyvänsä se on (toivottavasti) siellä hyväksyttynä!