Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

maanantai 31. joulukuuta 2012

Vuosi 2012: 2/2

Heinäkuu


Vuoden odotetuimmat ja parhaimmat bileet koitti, kun isosisko meni naimisiin. Jäinkin pidemmäksi aikaa Ouluun töiden merkeissä. Heinäkuusta muistan viileät ilmat, sateet ja ukkosen. Koitin syödä terveellisesti, ja käytiin lähimaastossa mustikassa. Aikamatkattiin myös kivikaudelle.

Elokuu


Täytin mahaani sekä siskon pakastinta mansikoilla. Kuun puolivälissä matkustin Tampereen ja Hookin siipien (nam!) kautta Ateenaan. Sielläpä vihdoin ja viimein sain graduani varten tarvitsemani materiaalin kasaan. Jatkoin matkaa Santorinille, jossa gradun ahkeran pakertamisen lomassa ehdin hieman loikoilla biitsillä, uida ja jatkaa juoksuharrastustani.

Syyskuu


Jatkoin terveellistä syömistäni mm. tuoreiden hedelmien avulla (nami). Käytiin parina ilta A:n kanssa ulkona syömässä ja jälkidrinksuilla - saatiin erinomaista palvelua ja herkullista jälkkäriä, jonka vedin hyvillä mielin naamariin :) Juoksentelin edelleen aamuisin, ja muutaman kerran kävin vielä uimassakin. Loppukuusta aloin hoitaan pihalla pyöriviä kissanpentuja. Kuukauden paras saavutus oli kuitenkin se, että lopetin tupakanpolton! Se kävikin varsin helposti, sillä se oli jo liikuntaharrastuksen myötä vähentynytkin jo aivan minimiin. Kun vielä sen jälkeen tupakka alko haiseen pahalta, ja pian myös maistuun vielä pahemmalta, kävi lopettaminen aivan luonnostaan.

Lokakuu


Alkukuusta käytiin parin päivän reissu Ateenassa, A papereiden ja minä opiskelujen perässä, ja sainkin viimeisen silauksen gradun kirjallisuudesta kasaan. Tällä reissulla myös uin kesän viimestä kertaa. Samalla reissulla sairastuin syysflunssaan, ja siitä jatkui jonkun aikaa pahan olon ja ruokahaluttomuuden riemukulku, jonka sain kuitenkin lannistettua kaupasta löytyneillä näkkäreillä. Taistelin juoksemisen ja suklaakakkuhimon kaksinkamppailussa, ja kakkuhimo valitettavasti voitti :D Sain kuitenkin gradun kirjoitettua kasaan, ja sen jälkeen taas aikaa kävelyksi muuttuneelle harrastukselle läpi tyrskyävän rannan. Lucyn ja Lisan kanssa jatkettiin kissaemona ja -setinä toimimista.

Marraskuu


Jatkoin kissanpentujen pelastamistöitä, ja möllötin kotona omien poikieni kanssa mm. suomalaisia sarjoja katsoen. Kuun puolivälissä menin Tampereelle koiravahdiksi, ja söin mm. kauan himoitsemaani pitsaa! Tulin Ouluun, ja kävin juoksemassa Cooperin testin. Vallun kanssa alettiin lenkkeilemään.

Joulukuu


Edustin arkeologian pikkujouluissa tulevaisuuden minääni eli hullua kissanaista. Lumi satoi, ja ulkoiltiin Vallun kanssa rapeissa -20 - -25 pakkasissa. Itsenäisyyspäivää vietettiin hyvän ruuan ja voittoomme päättyneen (jokatorstaisen) Caion tietovisan parissa. Jouluna  Jouluviikolla syöpöttelin itseni ähkyyn hyvällä ruualla ja suklailla. Vuoden saldoksi jääkin jo melko muhkean kokoinen pötsi.

lauantai 29. joulukuuta 2012

Vuosi 2012: 1/2

Viime uuden vuoden vaihtumisen vietin Kreikassa. En tehnyt mitään lupauksia, sen sijaan toivoin vuodesta 2012 parempaa, kuin edellisistä. Nyt vuoden päättyessä pitää sanoa, että kaikenlaista on taas tullut koettua ja nähtyä, sekä ikävässä, mutta onneksi myös positiivisessa mielessä. Elämän tasapainoa se kait sekin sitten on.

Oon nyt koonnut tähän vuoden positiivisimpia kohokohtia. Aluksi meinasin mennä kuva/tapahtuma per kuukausi tyylillä, mutta ei se ihan onnistukaan :) Tässäpä kooste ensimmäisen puolikkaan vuoden tapahtumista.

Tammikuu


Jos en jouluna saanutkaan lahjoja, niin tammikuussa iloa riitti yllätyksen muodossa, kun A toi kadulta bongaamansa likaisen ja märän reppanan mun ja Lucyn kaveriksi. Vaikka aluksi pelkäsin rajua yhteenottoa, niin osoittautu nämä kaksi kissaa heti kuin veljeksiksi. Otin myös tavoitteeksi saada graduni valmiiksi, ja niinpä käytinkin päivät sen näpyttämiseen, välillä kissakaverustenkin avustuksella. Säät oli hieman mitä sattuu, useimmiten kylmää ja sadetta, ja sydän heltyi myös erään koiran yömajoittamiselle.

Helmikuu


Sain gradun "valmiiksi", eli ohjaajan mielestä se kaipasi lisätutkimuksia. Hain siihen myös stipendiä, mitkä automaattisesti tarkoittivat sitä, että tavoitteestani huolimatta en tälle kevättä valmistuisi. Suomen matkat oli kuitenkin jo varattu, eli ei auttanut kuin valmistautua matkaan mm. tuhoamalla viimeiset salmiakkivarastot. Kirjotusurakan ja totaalilaiskistumisen päätteeksi päätin viimein nostaa ahterini ulos sohvasta, ja aloin kävelemään rannalle, välillä koirakaveri mukana. Kaikki koirat ei kuitenkaan olleet niin ystävällisiä, kun keskeytin erään lauman luunsyöntituokion ja olin lähes tulla itsekin samalla syödyksi. Kylmät ilmat jatkui, ja A toi meille uuden lämpöpatterin. No sitä iloa ei kauan kestänyt, kun sitä liikuttaessa siihen tuli oikosulku, joka katkaisi kaikki sähköt (mukaan lukien veden tulon). Oli kyllä niin alkeellisissa ja kylmissä tunnelmissa vietetty seuraava yö, etten muista toista aikoihin kokeneeni.

Maaliskuu


Tulin Suomeen Tampere ensimmäisenä pysäkkinäni. Aloin syömään terveellisemmin, ja aijoin ottaa myös kevätulkoilusta ja -auringosta kaiken irti. Kävin mm. hiihtämässä ensimmäistä kertaa vuosikausiin. Juhlittiin äitin 50-v synttäreitä. Kävin ehkä viimeisissä kunnon opiskelijabileissä, ja toki tähän kuukauteen muutamat muutkin bileet mahtui.

Huhtikuu


Pääsiäisen korvilla juhlittiin minun synttäreitä ja läksiäisiä, joihin ruhtinaalliset kaksi vierasta kehtasi saapua. Kokeilin myös (itse laitettuja) ripsienpidennyksiä, jotka pysyi kunnossa noin viikon (en kokeile enää). Matkustin Tampereen kautta Ateenaan tarkoituksena selvittää graduun liittyviä lupa-asioita, joille kuitenkin oli jo kaikki voitava tehty. Vietin synttäreitäni yksin, flunssassa ja seuranani pala kakkua ja leipomon sämpylä. Menin takaisin Santorinille, jossa kesä ja turistisesonki olivat juuri alkamassa.

Toukokuu


Töitä, töitä ja töitä. Mainitsinko jo ne työt? Tarkoitus oli kokeilla pari päivää, miten menee, mutta tekemisen puutteesta jäin sitten aasiksi. Olin kyllä jo ihan kypsä parin viikon jälkeen, mutta se kuuluisa suomalainen sisu kaivettiin ahterista esiin. Tämä sai pohtimaan sitä, mitä ihmiset joutuu oikeasti tekemään elantonsa eteen, ja että joku (ja vieläpä aika moni) haluaa tulla tuolla palkalla ja oloilla tuonne töihin, vuodesta toiseen. Asiat on siis vielä huonommin muualla. Samalla olin kiitollinen siitä, miten hyvin Suomessa asiat on, ja samalla tunsin syyllisyyttä siitä, että itellä on se kultalusikka siellä ahterissa, eikä voi "käsiään liata" oikeissa töissä. Sitten valitetaan, että Suomessa on liian huono palkka, ja sosiaalituet liian pienet.. huh.

Kesäkuu


Saavuin hieman salamyhkäisesti Suomeen yllättämään siskoni tämän polttaripäivänä, joka sujui loistavasti. Juhannuksena mentiin konkkaronkalla Kajjaanin seuduille mökkeilemään ja maisemamatkailemaan. Käytiin veljen lasten synttäreillä, ja mun terveellisempien elämäntapojen kiristäminen oli kyllä jälleen koetuksella näinä viikkoina. Aloin lenkkeileen taas Vallun kanssa, hitaasti mutta varmasti.

keskiviikko 26. joulukuuta 2012

Joululahjat

Nyt kun on viimeinenkin paketti avattu, niin tässäpä pieni kooste siitä, mitä se pukki toikaan lahjaksi.


Pari leffalippua. Onkin ollut tarkotus käydä muutama parhaillaan pyörivä leffa katsomassa, niin nämä kyllä tuli oikeaan tarpeeseen.


Paketti saatesanoilla "vanhemmalle [siskolle] enemmän prosentteja". Konjakki meneekin kyllä hyllylle varastoitumaan. Suklaat sen sijaan päätynee mahan täytteeksi ainakin jossain vaiheessa...


...nimittäin tuli sitä suklaata lisääkin. Lisäksi jenkkiläisten kopio dominokekseistä, etenki tuo rasia on kyllä niin hieno, että sen varmasti säilytän jatkossakin.


Meripihkahelmet. En ookkaan aiemmin mitään meripihkaista omistanu, vaikka monesti onkin ollut mielessä ostaa, se kun tunnetaan myös nimellä "kivikauden kulta".


Ensimmäisestä avatusta paketista paljastui tämä aattona päälläni ollut H&M:n paita. Väriltään tummansininen, ja kivoilla yksityiskohdilla: mustat pitsihihat ja takana suurehko ja selkeästi erottuva vetoketju. Kissankarvat tosin eivät sisältyneet alkujaan pakettiin.. No, tämähän oli lahja itseltä itselleni - sattui löytämään H&M:n aletangosta ja viimeisiä kokoja, joista yksi jopa mahtui täydellisesti päälle, vaikka en aluksi meinannut paitaa edes kokeilla, kun ajattelin sen olevan kuitenkin pieni. Sovituksen jälkeen se päätyi kuitenkin lahjapakettiin.


Sekalainen setti kosmetiikkaa, jotka kaikki tuli kyllä toiveestani tarpeeseen. Kynsiviilat on taas loppu, niitä kun mulla kuluu ja häviää jatkuvasti. Hajuvesivalinnassa olin itse mukana, piti saada joku kiva tuoksu arkikäyttöön. Luomiväreille mulla käy aina vähän hassusti, ja etenkin tuollasia metallisia sävyjä ei tällä hetkellä ole olemassakaan, kun viimeisetkin on hajonneet. Monikäyttöhuivi päätyy kyllä heti käyttöön, ja dödöjä nyt ei ole koskaan liikaa.

Lisäksi jonkun verran rahaa, jotka kyllä menee heti tarpeeseen. Mitäänhän en siis varsinaisesti lahjaksi toivonut, koska mun tarvitsemat asiat, eli lähinnä vaatteet, on sitten sellasia, että hankala niitä on sovittamatta ostaa. (Ja mihinpä minä tällä hetkellä mitään tavaraa laittaisinkaan). Siispä suuntaankin tämän viikon aikana vielä alennusmyynteihin muutamaa tarvehankintaa varten.

maanantai 24. joulukuuta 2012

Näin sydämeeni joulun teen

Hyvää aattoiltaa! Kinkut on syöty, lahjat avattu (melkein kaikki ainakin) ja muutenkin vietetty suomalaista perinteikästä joulua. Tosin joulusaunassa en ole käynyt, mutta eipä tuolle ole niin väliksikään.

Heräsin aamulla puoli yhdeksän maissa katsomaan Joulupukin kuumalinjaa. Ei se pukki nyt niin paha ollut, vaikka jotkut sen maneerit ärsytti ihan vaan siksi, että se "oikea pukki" osaa sen paremmin. :D Tuo olikin vaan valepukki. Sopii oikein hyvin ajan teemaan, kun on niitä vale- kaikkia ammatinharjoittajia muutenkin. ( "Joulupukin olemassaoloa on liitoiteltu", sanoi muuten Jari Tervo illan Uutisvuodossa.) Aamupalaksi meni joululimppua. Vaikka kaikesta muusta ruuasta tykkäänkin, niin riisipuuro on semmonen, jonka oikein mielelläni skippaan. Syön, jos on pakko, mutta ei se hyvää ole. Riisit riisinä ja puurot puuroina. Vallun aamulenkityksen aikana oli pukkikin jo käynyt kylässä, nopeasti se telkkarista ehtikin tänne. Avasinkin ensimmäisen lahjani jo ;)


Mentiin aamupäivästä siis porukoille. Siivoilujen ja kokkailujen jälkeen/aikana laitettiin kuusi pystyyn. Muovikuusi on meijän porukoilla ollut jo muutaman vuoden. Puhumatta sen ekologisuudesta mitään, niin onhan tuo nyt vaan käytännöllisempi kuin varastaa kuusi metsästä :DD Kuka niitä nyt ostamaan alkaa, pöh... (melkosen onnettoman näkösiähän nuo on toreilla ollutkin, mitä oon ohi mennessä silmäillyt, muovikuusi nyt on varmasti ainakin tuuhea!).


Minun puuhia on ollut tuo kuusen koristaminen niin kauan ku jaksan muistaa (paitsi viime vuonna - tai olihan se kyllä sillonkin, eri paikassa vaan). Tulihan nuita nauhoja ja palloja taas kuusta peittämään.


Kinkun oottaminen se varmaan on jännintä puuhaa sen jälkeen, kun ei joulupukki enää käy.


Myös Beeban, 15 wee mielestä. Hajuaisti sillä tuntuu pelaavan, vaikkei se enää juuri mitään kuulekaan.




Vissiin oli herkulliset tuoksut ainaki, ja kerjäs Beeba lisääkin, vaikka liian suolastahan tuota kinkkua on koirille paljoa antaa.



Kypsä sen kinkun olla pitää.


Laatikkoja. Meillä on maksalaatikkokin kuulunut aina jouluun, vaikka se ei ihan suomalainen eikä oululainenkaan perinne taida olla.


Joulussa ehdottomasti parasta on ruoka. Niitä hetkiä, kun toivoisi, että voisi olla semmonen varamaha, johon pystyy syömään ruokaa niin paljon kuin jaksaa, lihomatta, ja siitä sitten riittäisi energiaa pitkäksi aikaa. Vähäsen jaksoin vielä santsata, mutta sitten kyllä tuntu, että maha ratkeaa.

Niin, unohdin sen tekemäni kakun ihan tyystin, ja oli nipistettävä jostain tilaa vielä sillekin...


 Mustikka-tuorejuustokakku, joulun henkeen pipari/suklaapohjalla.

Lahjojen jakamisen aikana puhuin just mummon kans puhelimessa, niin meni nyt kyllä tyystin ohi, mitä mieltä kiltit aikuiset oli lahjasaaliistaan. Itekkin sain pari pakettia. Vissiin se pukki on aatellut, että oon laihtunut liikaa, kun tuli niin paljon suklaata :D Eipähän tarvi ostaa sitäkään vähään aikaan.

Tulin sitten tänne siskon kämpille, kun ne jatko matkaansa muille sukulaisilleen. Vilikin on ollu niin kilttinä, niin sai murusen kinkkua sekin. Leevin kanssa yritin ottaa joulukuvia, mutta se ei oikein ymmärtänyt tuota poseraamista...


Nukahin vieläpä joksikin aikaa päikkäreille, mutta heräsin juuri sopivasti katsomaan Samu Sirkan joulutervehdystä ja join samalla joulun ensimmäiset glögit.



Nuo vanhat Disneyt on kyllä ihania. Paras noista on se aasitarina, kun sen aasin nimi on Pikkunen - ja minä kun sanon minun pikku-Lisaa pikkuseksi. Tulipa kyllä ikävä omia kissoja :( No, Veikka tuli sitte kuitenki kattoon mun kanssa nuita.



Illalla oli edelleen niin ähky, ja kun huomasin että pakkanenki on laskenu tuonne viidentoista asteen pintaan, niin lähdin pienelle kävelylle. Samalla kyllä oli tarkotus kyyläillä, onko tällä kylällä ketään kotona. 90% opiskelijakämpistä kun näytti olevan pimeenä, ainoastaan joitakin ulkkareita näytti olevan kotona. Tuskin ne kauempaa tulleet matkustaa joulun ajaksi kotiinsa. Niin ja varmasti joukossa saattaa olla muutama, jotka eivät joulua vietäkään, vaikka kylläpä monissa muslimimaissakin joulu on juhla muiden joukossa.



Luntakin sato pikkusen, harmi ettei saa sitä lumitimanttien kiiltoa vangittua kameraan. Viime viikon pakkasten jälkeen tuo ilma tuntu suorastaan lämpimältä. Joissakin taloissa näytti ihmisiä istuskelevan tonttulakit päässä ja keittiön pöydän äärellä. Pukit on vissiin jo käyny, kun ei yhtään tullu vastaan.




Näihin kuviin, näihin tunnelmiin. Nyt katson lisää hömppää telkkarista, ehkä yritän vielä mahduttaa palasen kinkkua pötsiini ja sitten voikin kellahtaa mahan viereen nukkumaan. Joku paketti olis vissiin vielä kuusen alla, mutta jospa maltan odottaa siihen, että lahjan antaja saapuu itsekin avaamaan pakettejaan - jaettu ilo on kaksinkertainen ilo, vai miten se olikaan.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Aatonaatto

[x] Viimeisetkin joululahjat ostettu ja paketoitu.

Ei vaatinut kuin neljä ostosreissua :)) Kaupat aukes klo 12 ja jo klo 12.15 oli parkkipaikat tupaten täynnä.


[x] Ensimmäiset joulutortut (kyllä) syöty.

Käytiin morjestamassa veljen lapsia, ja viemässä sinne ne lahjat, jotka pukki oli jo vahingossa tuonu meille väärään osotteeseen. Kummityttö oli leiponut torttuja ja pitihän niitä maistaa pari, kun oli niin hyviä (en yleensä välitä tortuista kyllä juurikaan). Oli kuulemma pipareitakin leiponeet, mutta ne oli jo kadonneet parempiin suihin... :) Samalla muuten tuli yksi back up plan kämppäasioille (siitä joskus myöhemmin enemmän).

[x] Ensimmäiset joululahjat saatu - ja avattu.


En oo toivonutkaan kait mitään, joten enpä nyt mitään lahjoja ootakkaan. Siks on sitäki mukavampaa, jos saa edes jotain pientä.

[x] Joulukakku tehty.

Vallun kanssa leivottiin iltapäivällä, ja Vallu oli oikein hyvä kokkikaveri - ainaki kuppien tiskaamisessa.


[x] Joulun odotus käynnistetty.

Aamulla herään luultavasti aikasin (jos pariin viime aamuun on luottaminen - oon heränny klo 5.30 ja 7 viime aamuina) ja alan kattoon Joulupukin kuumalinjaa. Harmi vaan, kun just luin uutisen, että Joulupukki ei olekaan enää sama :((

Aamupäivästä käydään porukoilla. Aijon muuten syödä niin että napa rutisee, myös viime vuoden joulun edestä! S&S jatkaa matkaansa muille sukulaisilleen ja minä jään kissoja joulun ajaksi vahtimaan = Vilin kanssa syödään kinkkua.



Oikein rauhaisaa joulun aikaa!


lauantai 22. joulukuuta 2012

Joulu on jo ovella

Joulupuu on rakennettu... oikeastaan jo viikko sitten...


 ... ja tää onkin sitten jo joulupuu vol.2 (ei kannata kompuroida joulukuusen valojohtoon, se voi mennä rikki.)


Kinkun tuoksuja leijailee jo ilmassa. Omasta mielestä vähän turhan aikasin, ite ainaki säästän kinkkumahani aattoon. Kyllästyy kait sitä, jos nyt jo alottaa ja sitkeimpien mukaan pitäis loppiaiseen asti sitä vedellä.


Siksi meillä onkin kaalikäärylepäivät ennen jouluruokia. Hyviä tuli, vaikka itse teinkin (ja isoja) (ja paljon).


Ja päälle suklaata, pitäähän niitä jo koemaistella ennen jouluähkyä ;)