Pikkukisut

Suuri kissanpentupostaus.

Vieläkö muistatte ne muutamat pikkuset kissanpennut, jotka reilu kuukausi takaperin(?) täälläkin vilahti?

Niitä tosiaan emokissan kanssa juoksenteli neljä kappaletta tuossa pihalla jo syyskuussa.

Kunnes ne huomas, että multa saa ruokaa, ja ne uskaltautu sisälle saakka.

Lisa hieman ihmetteli, että mitäs nuo nulikat tulee sen sapuskat syömään.

Sitten eräs päivä niitä kissanpentuja ilmestyi vielä yksi lisää.

Pikku hiljaa niitä alko vilisemään ihan silmissä, yksi kissanpentu monistautui kolmeksi tai jotain sinne päin...

Tämä yks rassukka oli kyllä niin arka ja masentuneen näkönen. Eikä sitä oo näkynyt nyt aikoihin :(

Joidenkin laskujeni mukaan näitä ois jossakin vaiheessa ollutkin kuusi kipaletta. En tosin ole yhden kohdalla varma, että oliko kyseessä saman pentueen kissa, kun pari kertaa se tuossa vilahti. Mutta viisi ilmeisesti siis ainakin.

Vaan tuolla talon omistajalla kasvaa vissiin joku iso k**** otassa. Jatkuvasti se on rähisemässä noiden kissojen kanssa, ja siitähän sillä riemu repes, kun se näki, että nuo pennut kävi meillä syömässä. "Tulee ongelmia" ja niin ees pois päin. Ongelmia sillä on kyllä itellään...

Harkitsin muutaman päivän, josko adoptoisin näistä vielä yhden. Tai ilmeisesti yksi näistä halus minun adoptoivan itsensä. Pari kertaa se työntyi väkisin ovesta sisään, ja meinas alkaa kyllä ihan kodiksi tänne. Juurikin tämä söpöläinen tuossa yllä olevassa kuvassa. Siinä vaan on yksi iso ongelma: Se on tyttö. Meijän poikia ei ole leikattu (vielä! Oon kyllä A:lle ruinannut joka päivä, että ne pitäis viedä pallien poistoon, koska mää en kestä enää lisää näitä kissanpentuja tänne pyörimään), enkä halua tänne mitään kissainvaasiota, oli ne sitten kuinka söpöjä tahansa.

Nälkäsiähän nämä raukat on, ja laitoin ne sitten ulkoruokinnalle, tuonne aidan vierelle tai roskisten tykö vien niille rassukoille ruokaa. Yleensä sellasta, mikä ei meijän lellipojille käy.

Vaikka ei nuita pentuja hirveästi vissiin tuon vanhan ukon kiellot pelota, nimittäin pari kertaa oon istuskellut ihan rauhassa sohvalla, ja nähnyt että joku vilahti silmäkulmassa. Nuo pari pentua on melko röyhkeitä, kun nekin jo osaa ikkunasta tulla meille sisälle! Heh, ollaan molemmat minä ja A nähty näistä jotain painajaisia, että niitä kissoja vaan tulee ikkunasta sisään, eikä niitä saa enää millään pois täältä :D

Siinä muuten, missä Lisa sähisee ja juoksee karkuun näitä pentuja, Lucy onkin sitten oikea kissasetä ja on yrittäny hieroa ystävyyttä nuiden kanssa. Eli ei nämä meijän pojat vissiin ole niiden isiä, eikös ne isät muuten ois tappaneet pentunsa tai jotain sinne päin?