Suomen läpi matkustellessa nykyisin tulee pysähdyttyä isosiskon tykönä Tampereella, nyttenkin tuli sitten tämmöinen pikavisiitti tehtyä. Aikomus oli olla useampikin päivä, mutta mieluusti tein sitten töitä muutaman päivän enemmän lisätienestin toivossa.
Mutta mitäs sitten tein tänään. Muistaako joku vielä tämän postauksen? "--- ajattelin, että olispa ihanaa asua täällä ja joka päivä lenkkeillä nämä portaat ylös ---". Monesti sanotut asiat jää elämään, hautomaan päähän, ja niin on käynyt nyttenkin.
Eli pakkohan se oli edes yrittää kun kerran jotain päähäni sain. Kuitenkin kävin ensin kierteleen tuolla alempana ja lopussa vasta vetäsin portaat ylös.
Alhaalla katsoin noita ylös ja mietin, että siellä se kuolema häämöttää... No, kuten arvata saattaa, niin eihän noita nyt pysty ykösellä juokseen ylös. Pari kertaa piti pysähtyä välille huilimaan, mutta joka tapauksessa, juoksin nuo ylös saakka ja vielä hengitän. Ehkä ne joku kaunis päivä vielä jaksais juosta kerralla läpi..?
Kävin siis kuitenkin tuossa välissä tuolla rannassa juoksentelemassa, ja siellä näkyikin kaikkea pientä ihasteltavaa, ja kun ilmakin oli mitä mainioinm että mun juoksulenkistä tuli kyllä lähinnä kuvausmatka...
Ja sitten bongasin tuommosen ihanan kallion, joka näemmä toimi myös venelaiturina. Pakkohan sinne oli lähteä kiipeilemään.
Junakin näemmä joskus kulkenut tuonne rantaan.
Vaan tämäkin juna poksuttelee jo menojaan, jatketaanpas sitten myöhemmin lisää aiheesta mitä tein seuraavaksi...
Mutta mitäs sitten tein tänään. Muistaako joku vielä tämän postauksen? "--- ajattelin, että olispa ihanaa asua täällä ja joka päivä lenkkeillä nämä portaat ylös ---". Monesti sanotut asiat jää elämään, hautomaan päähän, ja niin on käynyt nyttenkin.
Pispalan portaat.
Eli pakkohan se oli edes yrittää kun kerran jotain päähäni sain. Kuitenkin kävin ensin kierteleen tuolla alempana ja lopussa vasta vetäsin portaat ylös.
Alhaalla katsoin noita ylös ja mietin, että siellä se kuolema häämöttää... No, kuten arvata saattaa, niin eihän noita nyt pysty ykösellä juokseen ylös. Pari kertaa piti pysähtyä välille huilimaan, mutta joka tapauksessa, juoksin nuo ylös saakka ja vielä hengitän. Ehkä ne joku kaunis päivä vielä jaksais juosta kerralla läpi..?
Kävin siis kuitenkin tuossa välissä tuolla rannassa juoksentelemassa, ja siellä näkyikin kaikkea pientä ihasteltavaa, ja kun ilmakin oli mitä mainioinm että mun juoksulenkistä tuli kyllä lähinnä kuvausmatka...
Aurinkoa riittää vielä.
Tämmösen tuohipallon oli joku askarrellut.
Jollakin on oma muumitalo.
Ja sitten bongasin tuommosen ihanan kallion, joka näemmä toimi myös venelaiturina. Pakkohan sinne oli lähteä kiipeilemään.
Junakin näemmä joskus kulkenut tuonne rantaan.
Vaan tämäkin juna poksuttelee jo menojaan, jatketaanpas sitten myöhemmin lisää aiheesta mitä tein seuraavaksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ilahduta kommentillasi!