Instagram @sarkkuk

Instagram bloglovin photo box-32_zpsq2otsdvh.png  photo blogger_zpsmvnu0kem.png Google+

torstai 28. kesäkuuta 2012

Pilvinen Oulu

Siskon poikaystävällä on Canonin järkkäri, ja kun juhannuksena mainitsin, että oispa kiva, jos siinä ois putki, jolla saa ihan lähikuviakin otettua - niin olihan hänellä sitten sellainenkin jemmassa.

Eli eilen lähdin sitten testailemaan tuota kameraa - eli siis harjoittelemaan, en mää sitä oikeasti osaa käyttää :)


Sää ei tosiaankaan ollut mikään mainio, mutta samanlaista se näyttää olevan seuraavatkin päivät, eli semmosia kostean harmaita kuvia sillä sitten sai. Jalustakin tuohon ois ollut, vaan eipä sitten jaksanut missään märässä ruohikossa myllertää noiden kanssa.

Oon jo pitempään aatellu, että ois hauska muutenkin tehdä Oulun kaupungista joku pikanen kuvaesittely, niin tässäpä sitten semmosia pyöräreitin varrelle sattuneita mielenkiintosia kuvauskohteita :)


 Oulun Tuomikirkko.

Tosiaankin, siis lähikuvia tuolla sai ja jos tuon koko kirkon ois meinannu saaha kuvaan niin ois vissiin pitäny mennä kaupungin toiselle puolelle...

Valveen talo.

Tää on mun mielestä Oulun kauneimpia taloja - tuommonen pinkki karkkitalo :) Tuolla siis nykyään toimii Valveen tilat, sekä Unirestan Ravintola-Kahvila Minttu, jossa ainakin sillon ylioppilaskuntavuotena tuli muutamaan kertaan käytyä syömässä.



Sattumalta hoksasin kuvata näitä Kaupungintalon takana olevia pikku-ukkoja.


Enkä edes muistanut, että tosiaan täälläkin tais olla yks tämmönen pipopää.



Näitä tämän pojan kuvia on vissiin jo(i)ssakin muissakin blogeissa jo aikaisemmin ilmestynyt, mutta olin täysin unohtanut, että tähänkin on ilmestynyt yksi pipo. Se aikaisempi oli muistaakseni (?) siellä Hupisaarilla / Ainolan puistossa. En kyllä ihan heti tiedä, että missä siellä...

Oululaisia tyyppejä, mm. Tiernapoika.

 Kauppahalli.

Torinrannasta olis saanut kyllä hienompiakin kuvia, mutta kesämarkkinoiden vuoksi se oli solkenaan nuita sinivalkoraidallisia telttoja, jotka ei kyllä kauneudellaan silmää hivene. Mutta Kauppahalli on kyllä kaunis rakennus myös.

Ja Toripolliisi valvoo!



Kävin kattoon myös Pikisaaressa kaivauksia, kun siellä luin Tapiirin blogista (ja jostakin Kalevankin uutisesta) semmosia vielä olevan.


Melko köyhältä vaikutti sekä löytöjen että koko kaivausalueen suhteen - maata oli kyllä koko tontin laidalta auki, mutta suurimmaksi osaksi epämääräinen sekamelska isoja kiviä vaan.


Tunkiohan me sillon tuosta tontilta löydettiin sillon vuonna 2006.

Tässä vaiheessa ripsikin jo vettä, ja sisko soitti että pitäis lähtee shoppaileen. Niinpä pistäydyin enää ainoastaan Merimiehen kotimuseossa - sattumalta kun hoksasin kyltin, että sínne on vapaa pääsy. Noloa, että kiertelee maailman museoita, eikä näissä ilmasissa, oman kaupungin museoissa ole käynyt... :/



Näillä koirillahan on se tarina, että ne aina katselee ikkunassa tiettyyn suuntaan riippuen siitä, onko talon isäntä merillä vai kotona.




Kotimuseo tosiaan, nimittäin tuossa oli kolme huonetta, eli ei sen kiertämisessä kauaa mennyt. Onnistuin sitä paitsi tuhoamaan muutaman ottamani kuvan tuossa koneelle siirtovaiheessa, mutta eipä siellä mitään tärkeämpää ollutkaan.

Mutta jos Pikisaaressa päin pyörii, niin kannattaa käydä tsekkaamassa tämä museo ihan vaikka pelkän paikallistuntemuksen takia - museo on ihmisiä varten, ei siksi, että siellä säilytettäs näitä tavaroita pelkän säilyttämisen vuoksi. :)

Eli sitten mentiin shoppailemaan. Oulussa se ei paljon vaadi, täällä kun on vaan muutama vaatekauppa (siis sellanen, missä yleensä viitsii edes käydä). Ja oli kyllä säälittävä valikoima, ja oon ihan varma, että mm. Ginassa oli joitakin vaatteita, jotka oli siellä jo kaksi vuotta sitten. Onneksi myös tuo rajoittaa, että ei ole ylimääräistä rahaa eikä tilaa ostaa mitään. Nytki kaapissa ja laukussa on käyttämättömiä kesävaatteita ihan vaan siksi että a) Kreikassa niitä ei ehi käyttää b) Suomessa niitä ei voi käyttää.

No, sentään jotain löysin. H&M:ssä silmiin osui pinkki urheilutoppi. Oon koittanu jotain urheilutoppia välillä ettiä, mutta en tosiaan maksa jostain topista niitä hintoja, joita niistä yleensä pyydetään >) Varsinkaan, jos ne sitten jää vaan vaatekaapin perälle pölyttymään. No, tämä lähti nyt kymmenellä eurolla kokeiluun, ja nyt kaksi kertaa testanneena voin sanoa, että tuommoseksi halpistuotteeksi vaikuttaa ihan napakalta omaan käyttööni. (Koitin muuten numeroa suurempaa kokoa sovituskopissa, ja kun se oli liian iso, summilla ostinkin sitten pienemmän ja hyvinhän tuo sopii!).


Vielä ku tarkenis olla topilla ulkona.. sitä ootellessa.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Polttarit

Isosiskon polttareita siis juhlittiin viime toissa viikonloppuna Tampereella.  On ollut tämä kirjoitus luonnostelmana täällä jo pitemmän aikaa, oon vaan ootellut että muut laittaisivat kans kuvia nähtäville. Ootellut, ja ootellut.. Eikä niitä kuulu vieläkään. Ja oli tämä jo ajastettunakin tänne, että olisi jo ilmestynyt, mutta ei se näköjään tänne tullutkaan, hö. Joten varmaan ennen häitä olis hyvä kertoa jotain tuostakin mukavasta tapahtumasta :)

Suunnittelut aloitettiin jo keväällä - päivämääristä, majoituksista sekä ohjelmasta ollaankin viestitelty enemmän ja vähemmän ahkerasti koko kevään ja alkukesän mittaan. Kyseessä oli tietysti yllätys-polttarit - osallistujista oli morsian esittänyt oman toiveensa, mutta ei tiennyt lopullisesta kokoonpanosta kuin noin puolet. Oma visiittinikin oli siis salassa - morsian sanoi vielä hetki ennen tapaamistamme toivoneensa, että minäkin olisin päässyt etelästä paikalle, vaikka ymmärtävänsä, jos en kuitenkaan olisikaan joukossa mukana.

Varsinkin, kun kaasokin oli jo talvesta saakka juksannut lähtevänsä kyseisenä viikonloppuna reissuun ulkomaille, ja nähnyt melkoista vaivaa siihen, että tämä olisi periaatteessa voinut olla ihan tottakin.

Kaiken lisäksi järjestettiin varsinaisten polttarien lisäksi vielä valepolttarit :D Edellisenä päivänä kaaso vei morsiamen kotiin kirjeen siiderin kera, että nyt ne alkaa. Kirjeessä jekutettiin lähtemään se lähikuppilaan, jossa häntä odottikin ainoastaan toinen siideri ja kirje, että hahah lankaanpas menit. Oli hauska seurata tätä tapahtumaketjua morsiamen Facebook-päivityksistä ja visusti pitää kiinni siitä, ettei kommentoi ja tykkää tästä, ettei loppuylläri mene aivan pilalle.

Aamulla autoon mahtunut kolmen hengen joukko meni herättelemään siskoani, ja tämä onnistui vallan maniniosti, kun ei kuulemma ollut herännyt etes oven avaukseen, vaan vasta kun porukka oli seissyt ovella että nyt se alkaa.

Ensimmäinen koitos oli Mustavuoren kalliolla, jossa oli vuorossa kiipeilyä. Sää muuten suosi ihanasti - taisipa lämpömittari kivuta hellelukemiin.



Koska kaikki yhtä lukuunottamatta olimme aloittelijoita, oli tämä kuitenkin piirun verran helpompi keissi, eli kalliolta laskeutumista. Morsiamen lisäksi neljä muuta innostuimme myös kokeilemaan tuota. Voin kyllä sanoa, että kyllä mahan pohjasta otti kurkistaa sen ensimmäisen kielekkeen yli maahan.. ilmeistä päätellen morsianta kuitenkin jänskätti eniten. Minä sain myös siedätyshoitoa, kun keikuin narun nokassa kuvaamassa laskeutujien lähtöilmeitä. Jokainen selvisimme kuitenkin hyvin tästä noin 25 metrin laskusta.

 Kunnon päälle ottanein osuus oli kiivetä itse kallion päälle.

 Morsian ensimmäisenä.

 Minä viimeisenä. 

(Laskeutumisestani on myös video, josta nämä kuvat kaappasin,
 mutta en nyt sitä tänne laita :D )

Urheiluosuuden jälkeen olikin sitten ansaitusti vuorossa pieni piknik-tuokio, halukkaille myös mahdollisuus uida. Kävin itsekin heittämässä talviturkin Pyhäjärveen - oli kylmää!




Tämä hetki käytettiin myös morsiamen tuunaukseen. Tässä vaiheessa paljastettakoon sitten, että teemana meillä oli Hevimorsian. Myös muun polttarikansan pukeutuminen on vähän sinne suuntaan ainakin värityksen osalta.




Seuraavaksi suuntasimme Vakoilumuseoon, jossa ohjelma oli CSI-tyyliin (morsiamen yksi suosikkisarjoja) Valheenpaljastustesti.




Testin läpäistyään (!) jatkoimme matkaa - poimimme matkalta vielä yhden polttariseurueen jäsenen ja menimme Rönnvikin viinitilalle. Tässä ideana olisi ollut kahviossa maistattaa morsiamella tilan viinejä, mutta se olikin suljettu yksityistilaisuuden (häät) vuoksi. Tyydyimmekin sitten ostamaan myymälästä viinejä (on muuten hyvä valikoima erilaisia mm. herukkaviinejä suht edulliseen hintaan vieläpä - jos siellä päin liikkuu, kannattaa kävästä) ja jättämään maistelun iltaan.


 Päivän hääpari saapui näin.



Siirryimme sitten mökkeilemään sopivan automatkan päähän Kukkia -järven rannolle. Ilta kuluikin syöden, juoden, saunoen, uiskennellen sekä morsiustaikoja tehden. Illan suussa satoi vähän vettä, ukkosti ja räpsäytti sähkötkin hetkellisesti pois - ja sitten tyyntyi taas. Liekköhän tämän päivän sää ollut ennuste avioliiton eri tunnelmista - ja sadekin kuulemma tietää rikkautta? :)








Eiköhän se näillä avio-onni ole taattu. Sitten seuraavaksi vain häitä odottamaan.


(Kuvat lukuuottamatta kahta itsestäni otettua kuvaa ovat itse ottamiani.)

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Mökkijuhannus

Torstaina pakattiin eläimet ja kassit autoon ja lähdettiin kohti siskon poikaystävän vanhempien mökkiä Hiisijärvelle Itä-Suomeen.
Illansuussa perillä ollessamme mentiinkin sitten viereiselle järvelle veneellä onkimaan. Parisen tuntia viihdyttiin siskon kanssa kalastellessa ja saatiinkin kissoille pariksi päiväksi evästä.

Aatonaattona poltettii täällä myös "juhannuskokko", kun oli poltettavaa tavaraa.



Perjantaina eli aattona valmistauduttiin juhannuksen viettoon.


Talkoohommiakin riitti. Osa maalasi huussia, osa teki ruokaa jne. Minä sain tehtäväksi saunavastojen teon.. Ainakin ne koossa pysyi, jos eivät mitään taidonnäytteitä olleetkaan.

Illaksi sitten rentoa meininkiä, saunaa, lipunnosto ja sihijuomien nauttimista.

Saunassa pojat ainakin tarkeni.. meidän aikaisemmalla vuorolla 80 asteen lämmössä ei kyllä pystyny montaa kauhaa kiukaalle heittämään!

 Naapurin lippu liehui, meillä oli sen verran tuulensuoja ettei se lippu paljon liikahtanut.




Myös naapurit tulivat joksikin aikaa iltaa istumaan.



Porukka taisi lähteä puoliltaöin tai jopa ennenkin jo yöpuulle, minä ja lankomies poristiin yhden seuduille, kunnes väsymys voitti.

Ihan hyvä, ettei mennytkään kovin myöhään, sillä lauantaille oli vuorossa reippailua, maisemien ihailemista ja kulttuurimatkailua.


Tiessä oli melkoisen jyrkkä pudotus...


 ...niin ettei tietä edes näkynyt. Talvella tuo vois olla melko mielenkiintonen, ja kuulemma on eräs (jos ei useampikin) jatkanut matkaansa tuonne pöpelikköön menevälle pikkutielle - umpihankeen.

 Vanha savusauna ja myllynkivi.
Vesimylly.

 Koski.

EDIT: Komulanköngäs.


Evästauko.
 Ukkohalla.

 Frisbeegolrata.
Ja lautailijoille kesäaktiviteettia. Melko moni muksahti jo alussa nokalleen veteen. Oishan tuota hauska joskus ehkä yrittää, vaan veikkaanpa, että itte kyllä opettelisin tuossa enemmänkin uimaan laudan kanssa, kuin hiihtään.

Illalla lähettiin vielä naapurin papan kanssa uisteleen ja verkonlaskuille.


 Ja uistimeen tarttui kahen kilon kuha.

Voi arvata, millaset ruuat on ollu! Savustettua kuhaa, savustettua haukea, grillikasviksia, grillilihaa, jälkkäreitä... Nam.



Sunnuntaille jäikin mielenkiintoinen osuus - huussin purku! Eipä tuossa mennyt kuin pari tuntia, eikä hajuakaan enää hirveästi ollut jäljellä :D



Huussitarina sai tosin illalla jatkoa. Nämä vanhat laudan jämät heitettiin tuohon vanhaan "juhannus"kokkoon. Illalla kun oltiin jo menossa nukkumaan, niin tämä kasa oli itsestään syttynyt tuleen! Melko täpärältä vältettiin, ettei koko navetta ois palanut mukana, nimittäin peräkärry oli kiinni siinä lautakasassa, sen vieressä lisää puita... Että huh huh vaan. Siinä piti sitten vartioida tuota kokkoa, että se palaa loppuun eikä leviä muualle.

Semmonen juhannus! Ja vielä ollaan mökillä muuama päivä Elukatkin on tykänneet.

 Vallu.

 
Vili.

 Veikka.

Leevi.